Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen. Samalla maapallon lämpötilan nousu olisi tarkoitus rajoittaa 1,5 asteeseen. Pariisissa allekirjoitettu sopimus velvoittaa kaikkia maita työskentelemään tavoitteen mukaisesti.

Climate Analytics –tutkimusyhtiön tekemän selvityksen mukaan Suomen ja Euroopan unionin nykyiset päästövähennystavoitteet eivät riitä Pariisissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

— Meidän täytyy tunnustaa, että nykyiset päästövähennystavoitteemme eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, toteaa Sitran johtaja Mari Pantsar.

— Suomen kokonaispäästöt pitäisi saada nollaan jo ennen vuosisadan puoltaväliä, mikäli mielimme toimia sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Pantsarin mielestä selvityksen tulokset on syytä ottaa huomioon Suomessa käynnissä olevan energia- ja ilmastostrategian valmistelutyössä. Tarkastelun kohteeksi on erityisesti nostettava vuosiksi 2030 ja 2050 asetetut päästövähennystavoitteet ja niihin liittyvät toimet.

— Jos emme nyt kiristä omia päästötavoitteitamme ja tee tarvittavia toimenpiteitä, ulkoistamme vastuumme ja oletamme muiden maiden tekevän suhteessa Suomea enemmän ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

Energiajärjestelmän muututtava

Sitran selvityksessä Suomessa ja EU:ssa tarvittavat päästövähennystoimet on laskettu mallintamalla. Mallintamisessa on käytetty kahta lähestymistapaa. Toinen on taloudellisuus ja toinen oikeudenmukaisuus. Taloudellisessa tarkastelutavassa on otettu huomioon myös käytettävissä olevat teknologian keinot, jotka minimoisivat päästövähennysten kokonaiskustannukset.

Taloudellisen mallinnuksen mukaan päästöjä pitäisi Suomessa leikata 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. EU-maiden nykyisenä tavoitteena on vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 80—95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Sitran selvityksen johtopäätös on, että päästövähennystoimet muuttavat energiantuotantojärjestelmää rajusti. Tulevaisuuden energiantuotannossa päästöttömyys on ykkösenä. Energiankäyttöä taas ohjaa korostuneesti energiatehokkuus.

— Tulevaisuudessa ilmakehään jo päässeitä kasvihuonekaasuja on voitava sitoa takaisin, huomauttaa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen.

Sadan prosentin skenaario tulossa

Uusiutuvan energian käytön lisääminen on otettu huomioon Suomen energia- ja ilmastostrategian päivitystyössä.

— Strategian valmistelutyössä valmistelemme myös skenaarion, joka perustuu sata prosenttisesti uusiutuvan energian käyttöön. Sen mukaan Suomi tuottaisi vuonna 2050 kaiken energiansa käyttämällä uusiutuvia energialähteitä, työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn huomauttaa.

Rehnin mukaan on selvää, että Euroopan ja Suomen energia- ja ilmastopolitiikan haasteet ainoastaan kovenevat tulevaisuudessa.

— Ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttaa päästövähennysten suuruuden lisäksi myös se, minkälaisella polulla tavoitteisiin mennään. Kyse on siis päästöbudjetista, eli otetaanko jo nyt jyrkempi päästövähennyspolku ja tulevaisuudessa loivempi, vai päinvastoin, Rehn analysoi.

Sitran selvitys on ladattavissa omalle koneelle täältä.

Kuva: Scanstockphoto