Energia- ja ilmastostrategia ulottuu vuoteen 2030 asti. Sen on tarkoitus luoda pohja EU:n vuotta 2030 koskevien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiselle Suomen osalta.

Strategian starttitilaisuudessa puhunut elinkeinoministeri Olli Rehn pitää bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen perustuvaa tavoitetta vaativana.

– Tehtävän tekee vaativaksi se, että tällä hetkellä Suomen kokonaisenergiankäytöstä kivihiilen osuus on 10 prosenttia ja öljyn 23 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää miljardien investointeja tuotantoon ja vaatii panostusta sekä yhtiöiltä että valtiolta.

Rehnin mukaan energiamuutos pitää toteuttaa hallitusti niin, että sähköä ja lämpöä pitää riittää joka hetki kohtuulliseen hintaan. Suomen valmiudet muutokseen ovat hänestä kuitenkin hyvät.

– Vahvuuksiamme ovat muun muassa toimivat sähkömarkkinat ja EU:n vuodelle 2020 asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen jopa edellä aikataulua.

Rehn ei näe Euroopassa yhtä aikaa menossa olevaa kahta energiapolitiikan suuntausta toisiaan pois sulkevina – nimittäin omavaraisuuden vahvistamista ja energiayhteistyötä markkinoiden integroimisessa.

– Ne eivät ole vastakkaisia, vaan päinvastoin tukevat toisiaan: ne tuottavat yhdessä tehtynä enemmän ja tehokkaammin. Siirtyminen uusiutuvan energian tuotantoon tarkoittaa Suomessa samalla omavaraisuuden lisääntymistä, Rehn muistutti.

ET:n Leskelä: Riski sähköjärjestelmän ajautumisesta yhteiskunnan syliin

Energiateollisuuden näkemyksiä ja toiveita esittänyt johtaja Jukka Leskelä sanoi, että monet strategiaan liittyvät asiat ovat jo kehittyneet ja kehittymässä toivotulla tavalla.

Jukka Leskelä

– Bioenergia on lisääntynyt merkittävästi, tuulivoimainvestoinnit on saatu liikkeelle, energiatehokkuudessa on edistytty, Suomessa on maailman älykkäimmät sähkö- ja lämpöverkot ja mikrotuotannon markkinoille pääsy on mahdollista, Leskelä luetteli saavutuksia.

Hän lisäsi luetteloon tietysti päästövähennykset, joissa Suomi on edennyt hyvää tahtia. Suomen sähköntuotanto on vähäpäästöistä, siitä jo lähes kolme neljäsosaa on kasvihuonepäästötöntä.

Leskelä esitti toivomuksen, että strategian laadinnassa ei keskityttäisi niinkään näihin toivotulla tavalla eteneviin asioihin vaan ongelmakohtiin, joita niitäkin on riittämiin. Päällimmäiseksi huoleksi hän nosti sähköjärjestelmään liittyvät ongelmat, jotka eivät kosketa vain Suomea vaan koko Eurooppaa.

– Asiakashinnat uhkaavat nousta, tuotannon kannattavuus on kriisissä, investoinnit eivät kannata, tuotantoteho ei riitä ja järjestelmän säätökyky on heikko, Leskelä lateli.

– Meillä on todellinen riski siinä, että sähköjärjestelmä ajautuu yhteiskunnan syliin. Siksi tarvitsemme tukipolitiikan sijaan markkinaohjausta.

Leskelän mukaan sähkön tai lämmön tuotantotukia ei tule ottaa enää käyttöön nykyisten tukijärjestelmien jälkeen, vaan pitää luottaa siihen, että markkinat tarjoavat.

Leskelä ei ole huolissaan siitä, riittääkö sähköä ja lämpöä vuonna 2030. Tälläkin hetkellä on sähköenergiaa yllin kyllin tarjolla, mutta olennainen kysymys on se, miten sähköjärjestelmä saadaan toimimaan kunnolla.

– Palautetaan markkinat ja päästöohjaus sekä tuetaan EU:n 2030-pakettia ja päästökaupan uudistusta, Leskelä linjasi energiateollisuuden toiveita.

Kuvat: STT-Lehtikuva ja Energiateollisuus ry