Pöyryn tuoreen selvityksen mukaan Suomi voi kulutushuippujen aikana turvautua naapurimaiden tuontitehoon myös pitkälle tulevaisuuteen. Ruususen mielestä Pöyryn selvitys on tuontimahdollisuuksien osalta turhan optimistinen.

— Varsinkin Norjan vesisähkö on huonojen siirtoyhteyksien takana. Samalla Baltian maista katoaa lauhdevoimalaitoksia.

Ruusunen on huolissaan lauhdevoimalaitosten sulkemisesta myös Suomessa. Lauhdevoimalaitokset ovat suhteellisen joustava sähköntuotantomuoto, joka kykenee reagoimaan melko nopeasti tehontarpeessa tapahtuviin muutoksiin.

— Aidosti kaupalliset voimalaitosinvestoinnit Fennovoiman uutta ydinvoimalaistosta lukuun ottamatta puuttuvat kokonaan Suomesta ja pohjoismaista. Uutta kapasiteettia rakennetaan vain tukien avulla. Pohjoismaissa on siirrytty Saksan kaltaiseen tuettuun hintakannibalismiin.

— Sähkömarkkinanäkökulma puuttuu tyystin energiapoliittisesta keskustelusta.

Syy suomalaisten lauhdevoimalaitosten ahdinkoon on kuitenkin alhainen sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla. Kun halpaa ruotsalaista vesisähkön tuodaan Suomeen, eivät suomalaiset laudevoimalaitokset voi kilpailla sen kanssa.

— Markkinat toimivat ja aina edullisin sähkö ohjautuu markkinoiden pelisääntöjen perusteella myös suomalaisille sähkönkäyttäjille, Ruusunen toteaa.

Ruusunen muistuttaa, että markkinaehtoiseen toimintaan kuuluvat myös hintapiikit.

— Kulutushuipun aikana sähkö saattaakin maksaa 200 sadan euron sijasta 2000 euroa megawattitunnilta. Suuret hintapiikit on vain kestettävä ja jos hintapiikkejä on usein, niin silloin kannattaa jo investoida.

Ruusunen ennustaa, että hintapiikkien yleistymisen todennäköisyys kasvaa, kun kulutushuippujen aikainen tehoreservi kapenee. Samalla kasvaa myös todennäköisyys, että kansalaisten ja yritysten sähkönkulutusta on rajoitettava kulutushuippujen aikana.

Lyhyellä aikavälillä vain vähän tehtävissä

Kulutushuippujen aikana suomalaisen sähköjärjestelmän tehovaje on Fingridin arvion mukaan noin 3000 megawattia. Ruususen mukaan lyhyellä aikavälillä ei voida tehdä kovin paljoa tehovajeen leikkaamiseksi.

— Uusien voimalaitosten rakentaminen on hidasta, uusien sähkön siirtoyhteyksien rakentaminen maiden välille on hidasta eikä tehokkaita kysyntäjoustomekanismeja ole luvassa.

Ruusunen muistuttaa, että sähköjärjestelmä pysyy pystyssä kaikissa olosuhteissa.

— Pahimmissa tapauksissa on kuitenkin opittava kestämään todella korkeat sähkön hintapiikit.

Kuva: Lehtikuva Oy