Professoriryhmän mielestä suomalainen energia- ja ilmastopolitiikka ei palvele enää kansakunnan etua. Siksi tarvitaan suunnan muutos. Muutoksen elementtejä olisivat tuontienergian vähentäminen, talouskasvu ja kilpailukyvyn parantaminen. Suomen vahvuuksiksi nostetaan kotimaisen uusiutuvan energian parempi hyödyntäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja älykkäisiin energiajärjestelmiin panostaminen.

Professoriryhmä muistuttaa, että yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat energiantuotantoon ja kulutukseen monilla eri tavoin. Suurin osa energia-alaa ohjaavista päätöksistä on poliittisia ja siksi markkinavoimat eivät yksin kykene korjaamaan energiajärjestelmään jääneitä valuvikoja.

— Kaikki merkittävät energiajärjestelmää koskevat päätökset edellyttävät poliittisten päätöksentekijöiden aktiivista toimintaa, professorit muistuttavat.

Muista maista poikkeavalla linjalla?

Professorit vertailevat Suomessa harjoitettua energiapolitiikkaa Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa ja Saksassa harjoitettuun energiapolitiikkaan. Vertailussa käytetään kansantaloudellisia tunnuslukuja, kuten vaihtotasetta, työttömyysastetta ja uusiutuvan energian osuutta. Lisäksi vertaillaan biopolttoaineiden käytölle ja energiatehokkuudelle asetettuja tavoitteita sekä sähkön kulutuksen kasvua.

Tutkimuksessa esitettyjen tulkintojen perusteella Suomen talouden energiariippuvuus on vertailumaita vahvempi. Samalla suomalaisten sähkönkulutus näyttää jatkuvasti kasvavan muita maita reippaammin. Professorien mielestä Suomen talouskasvu ja sähkön kulutuksen kasvu ovat liiaksi toisistaan riippuvaisia — tämä on merkki siitä, että sähkön tehokkaaseen käyttöön ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Vaikka uusiutuvan energian käyttö on Suomessa ollut aina korkealla tasolla, ei taso tyydytä professoreita. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana kehitys on polkenut Suomessa paikallaan toisin kuten vertailumaissa, professorit toteavat.

— Vertailumaissa on tehty selkeät poliittiset päätökset suunnanmuutoksesta kohti uusia energiateknologioita, kuten hajautettua energiajärjestelmää sekä uusia tuulivoimaan ja aurinkovoimaan perustuvia tuotantoteknologioita, raportissa huomautetaan.

— Suomessa taas käännös ydinvoimaan on ollut yhtä nopea kuin Saksassa muutos kohti uusiutuvan energian käyttöä.

Professorien mielestä maiden väliset erot johtuvat ennen kaikkea energiapolitiikan taustalla olevan ajattelun eroista. Suomessa moderni energiapolitiikka nähdään kilpailukykyä heikentävänä kustannustekijänä, kun taas vertailumaissa energiapolitiikkaa pidetään kokonaisvaltaisena kilpailuetuna — talouskasvua ja työllisyyttä lisäävänä mahdollisuutena.

Vaihtotaseen ongelmat energiapolitiikan syytä?

Professoriryhmä muistuttaa, että muissa vertailumaissa vaihtotase on positiivinen — vain Suomessa se on negatiivinen. Vertailumaiden työttömyysaste on myös alhaisempi kuin Suomen. Raportin johtopäätösten perusteella Suomen kansantalouden ongelmat siis näyttäisivät johtuvan maassa harjoitetusta energiapolitiikasta.

— Vuonna 2012 Suomi käytti 8,5 miljardia euroa energiatuotteiden hankkimiseen ulkomailta. Tämä on yli neljä prosenttia bruttokansantuotteesta ja se vastaa Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta suhteessa bruttokansantuotteeseen, professorit huomauttavat.

Suomessa energiatuotteille ja energiaraaka-aineille olisi siis vuosittain vähintään 8,5 miljardin euron arvoinen kysyntä, johon suomalainen teollisuus ei kykene vastaamaan. Siksi raha virtaa ulos Suomesta — ja tähän on syynä Suomen harjoittama energiapolitiikka, sääntely, verotus ja tukipolitiikka.

Professorien mielestä 8,5 miljardin vuotuisesta kakusta nykyistä paremmalla energiapolitiikalla Suomeen saataisiin jäämään 20 prosentin viipale vuoteen 2020 mennessä, 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Energiatehokkuutta ei hyödynnetä riittävästi

Energiatehokkuuteen ja uusiin energialähteisiin panostavien yritysten joukko on professorien mielestä liian pieni Suomessa. Tämä on myös yksi syy, miksi energiatuotteiden hankintaan käytetty raha valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Raportti huomauttaa, että suomalaisen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky paranisi parhaiten energiatehokkuutta lisäämällä — halpa energia ei yksin riitä, vaan energian ja muiden tuotantopanosten tehokas käyttö.

Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi suomalaiseen energiajärjestelmään saataisiin potkua lisäämällä kotimaisten energialähteiden käyttöä. Samanlaisia vaikutuksia on sähkönkäytön kysyntäjoustojen lisäämisellä — tähän tarvitaan älykkäitä sähköverkkoja. Puuta, maatalouspohjaista bioenergiaa, tuulienergiaa, lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa voitaisiin raportin mukaan ottaa melko nopeasti nykyistä laajamittaisempaan käyttöön.

Professoreiden mielestä tämä kaikki parantaisi työllisyyttä. Vuoteen 2020 mennessä syntyisi 30 000 uutta työpaikkaa, vuoteen 2030 mennessä 50 000 työpaikkaa ja vuoteen 2050 mennessä 90 000 työpaikka. Suurin osa työpaikoista syntyisi energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuvan energian pariin.

Professorityöryhmään kuuluivat KTT Minna Halme, PhD Janne I. Hukkinen, FT Jouko Korppi-Tommola, KTT Lassi Linnanen, KTT Matti Liski, KTT Raimo Lovio, TkT Peter Lund, TkT Jyrki Luukkanen, TkT Jarmo Partanen ja VTT Markku Wilenius.

Energiateollisuus ry:

Energiapolitiikan on tuettava kasvua ja työllisyyttä

— Raportin arviot Suomen energiapolitiikasta eivät vastaa hallituksen energiapolitiikan kirjauksia, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

— Energiapolitiikassa tarvitaan keskustelunavauksia ja on erinomaista, että sellaisia tehdään myös yliopistoista, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

— Avaus on ajankohtainen, koska juuri nyt pohditaan Euroopan energiatulevaisuutta.

EU-komission esitys energia- ja ilmastopolitiikasta vuoteen 2030 painottaa nimenomaan kasvua ja työllisyyttä samalla, kun siirrytään kohti hiilineutraalia energiatulevaisuutta. 

Raportin suositukset pääosin kannatettavia

Valtaosa professorien suosituksista on Energiateollisuus ry:n mielestä kannatettavia.

— Erityisesti investointiedellytyksiä on parannettava sääntelyjärjestelmäämme keventämällä, Energiateollisuus ry:n johtaja

— Energiamarkkinoiden kehittämistä olisi jatkettava sellaisella tavalla, että myös asiakkaiden asema markkinoilla vahvistuisi, muistuttaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä.

Jukka Leskelä sanoo.

— Samalla energiamarkkinoiden kehittämistä on jatkettava niin, että asiakkaiden rooli markkinoilla vahvistuu.

Leskelä toteaa myös energiapalveluiden kehityksen olevan hyvässä vauhdissa — niiden kehittämistä voidaan tukea tarvittaessa julkisin varoin.

— Samalla kotimaisten polttoaineiden käyttöä on syytä vauhdittaa. Metsäenergian käytön edistämisen lisäksi turpeen saatavuudesta olisi huolehdittava. Sähköiset liikenneratkaisut ja joukkoliikenteen kehittäminen taas edistävät liikennejärjestelmien kehittymistä.

Energiateollisuus ry tukee myös raportissa esitettyä näkemystä energiaköyhyyden torjumisesta. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada energiaa luotettavasti kohtuullisin kustannuksin. Samoin on huoleh

dittava siitä, että energian hinta ei ole suomalaisten yritysten menestymisen este maailmanmarkkinoilla.

— Energian hintaan voidaan vaikuttaa edistämällä energiainvestointeja, pitämällä verotus kohtuullisena sekä edistämällä kilpailua ja markkinaehtoisia ohjauskeinoja, Naukkarinen huomauttaa.

Energiapoliittinen analyysi on vanhentunut

Raportin analyysi Suomen energiapolitiikan tilasta on Energiateollisuus ry:n mielestä puutteellinen. Raportissa Suomen energiapolitiikkaa vertaillaan Saksaan, Itävaltaan, Tanskaan ja Ruotsiin. Näiden maiden on katsottu tehneen parempaa energiapolitiikkaa, josta tulisi ottaa oppia.

— Vertailtavien maiden energiapolitiikan analyysi ei ole raportissa tasapuolinen, vaan kapea. Tosiasiassa eri maissa on onnistuttu ja epäonnistuttu hieman eri asioissa. Suomen ratkaisut eivät tässä vertailussa kalpene, Leskelä painottaa.

Energiateollisuus ry pitää Suomen kansallista energiapolitiikkaa pääosin onnistuneena. Se on ollut melko pitkäjänteistä ja ennustettavaa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Energiapolitiikan onnistumisesta Leskelä löytää useita hyviä esimerkkejä:

— Energiateknologian vienti vetää, energian hinta on Suomessa kohtuullista ja energiajärjestelmämme on monipuolinen ja toimintavarma. Olemme globaali edelläkävijä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa — kaupunkimme lämpiävät pääosin kaukolämmöllä. Suomi on maailman ykkönen älykkäiden sähköverkojen rakentamisessa. Sähkön pientuotannon markkinat ovat meillä jo avoinna.

— Cleantech-sektorimme kasvua ja tavoitteita ei raportissa ole käsitelty lainkaan, vaikka ne ovat menestystarinoita. Ne ovat myös keskeisessä asemassa Suomen energia- ja innovaatiopolitiikassa, Leskelä huomauttaa.

Kotimaisten polttoaineiden käytön kehittäminen taas on parantanut energiaomavaraisuutta ja luonut polttotekniikan huippuosaamista, josta on kasvanut miljardiluokan vientiliiketoimintaa.

— Raportin arviot Suomen energiapolitiikasta eivät vastaa hallituksen energiapolitiikan kirjauksia. Ehdotukset uusiksi toimenpiteiksi ovat monilta osin jo tehty tai tekeillä. Raportin tekijöiden olisi pitänyt tarkemmin syventyä Suomen tämänhetkiseen energiapolitiikkaan ja viimeaikaiseen energiajärjestelmämme kehitykseen, Naukkarinen huomauttaa.

Raportissa ei myöskään pohdita vertailumaiden energiapolitiikan ongelmia. Saksassa esimerkiksi arvovaltaisten tutkijoiden joukko on esittänyt syöttötariffijärjestelmästä luopumista. Järjestelmä ei ole edistänyt innovaatiokehitystä ja lisäksi se on tullut erittäin kalliiksi saksalaiselle kansantaloudelle.

Tätä professorit ehdottavat

1. Verojen ja tukien tason tarkistus

Nykyistä tarkemmin kohdennetut verot ja tuet kannustavat työllisyyttä ja kasvua edistäviin investointeihin. Tukien pitäisi olla läpinäkyviä ja johdonmukaisia.

2. Energiaministeriö tarvitaan

Pelkästään energia-asioihin erikoistunut ministeriö korostaisi energiapolitiikan kokonaisvaltaisuutta. Ministeriön harjoittaman energiapolitiikan pitäisi olla pitkäjänteistä.

3. Kohti ketterää sääntelyjärjestelmää

Sääntelyjärjestelmä on kehitettävä kaiken kokoisten toimijoiden kannalta nopeaksi ja vaivattomaksi. Raskas byrokratia, hitaasti toimivat viranomaiset ja ylisäätely ovat usein pullonkaula, joka hidastaa investointien toteutumista.

4. Energiamarkkinoiden avaaminen

Energiamarkkinat on avattava kaikille toimijoille. Esimerkiksi pienille energiatuottajille on avattava mahdollisuus päästä markkinoille poistamalla syöttötariffin alaraja.

5. Koti energiapalveluiden myyntiä

Markkinoita on kehitettävä energian ja laitteiden myynnistä kohti energiapalveluiden myyntiä.

6. Kysyntäjoustoja ja älykkäitä sähköverkkoja

Kaikkiin sähköliittymiin asennetut etäluettavat mittarit mahdollistavat jo nyt kysyntäjoustojen käytön sähkönkulutuspisteissä. Kysyntäjoustotuotteiden ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämiseen tarvitaan vielä panostuksia.

7. Energiatehokkuus tukien edellytys

Yhteiskunnan tarjoamien tukien edellytyksenä pitäisi olla energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hyödyntäminen.

8. Rakennusten energiatehokkuutta parannettava

Rakennuskannan energiatehokkuustavoitteet on johdettava energiapolitiikan  yleisistä perusteista.

9. Metsäenergia tehokkaampaan käyttöön

Vuotuinen metsän kasvu, maatalouden sivuvirrat ja jätteet on voitava hyödyntää nykyistä paremmin. Tätä varten tarvitaan uudenlaista sääntelyä ja kannustimia.

10. Liikennejärjestelmiin lisää energiatehokkuutta

Energiatehokkuusajattelu on ulotettava liikenteeseen. Erityisesti raideliikenteen suosiminen on energiatehokasta.

11. Liikennepolttoaineiden bio-osuutta nostettava

Bio-osuuden nostaminen liikennepolttonesteiden käytössä suosii kotimaista osaamista.

12. Energiaköyhyyttä torjuttava

Onnistunut energiapolitiikka luo kasvua .

Tutkimus kokonaisuudessaan

 Kuva: Scanstockphoto