Vattenfallin varoituksen taustalla on sähköntuotannon huono kannattavuus. Yhtiön ydinvoimasta vastaava johtaja Torbjörn Wahlborg sanoi 7.1. Dagens Industrille, että kiistellyn tehoveron lisäksi Vattenfallia painavat alhaiset energian hinnat.

– Nykyinen tilanne on kestämätön pitemmän päälle. Sähkön markkinahintojen tulevien vuosien kehitys näyttää menevän vain alaspäin, jolloin yksikään reaktorimme ei voi olla kannattava, kun niiden tuottamasta jok’ikisestä kilowattitunnista (kWh) kannetaan 7 äyrin tehovero (0,8 senttiä).

Lisäksi Vattenfallin olisi lähivuosina tehtävä investointeja ns. riippumattomaan reaktorisydämen jäähdytykseen, joka on osa vuonna 2020 voimaan tulevia uusia turvallisuusvaatimuksia. Näin kannattavuus joutuisi vielä uuteen puntariin.

– Meidän olisi jo tänä vuonna tehtävä päätökset 4 miljardin kruunun (n. 480 milj. euroa) investoinneista. En kuitenkaan näe päätösten olevan taloudellisesti mahdollisia, Wahlborg sanoo.

Vattenfall on enemmistöomistaja Ringhalsissa ja Forsmarkissa ja hallitsee siten viittä niistä kuudesta reaktorista, jotka jäävät jäljelle kun muut suljetaan viimeistään vuonna 2020.

Suunnitelmana on ollut, että sulkemisten jälkeen käyttöön jäävät ydinvoimalat olisivat toiminnassa 2040-luvulle asti. Mutta suunnitelmasta uhkaa Vattenfallin mukaan tulla häpeätahra, kun näyttää siltä, että jäljelle jäävätkin reaktorit suljetaan ennenaikaisesti.

Torbjörn Wahlborgin mukaan Vattenfallin edessä häämöttävät kymmenien miljardien kruunujen tappiot ja samalla Ruotsin sähköjärjestelmää uhkaa vakava kriisi.

Ratkaisuksi ongelmaan Wahlborg ehdottaa ydinvoimaan kohdistuva tehoveron poistamista. Hän muistuttaa, että vero otettiin käyttöön aikana, jolloin alan kannattavuus oli selvästi paremmalla tolalla. Nyt vero ei hänestä ole enää millään muotoa perusteltu.

Ruotsin hallitus on aikeissa korottaa ydinvoimaan kohdistuvaa tehoveroa, mutta nyt sosiaalidemokraattinen energiaministeri Ibrahim Baylan on sanonut Dagens Industrille, että hän voi ottaa harkintaan korotuksen tarpeellisuuden.

– En sulje pois mitään vaihtoehtoa. Minun ja hallituksen lähestymistapa asiaan on se, että varmistetaan ruotsalaisille kotitalouksille ja elinkeinoelämälle kilpailukykyiset energian hinnat. Niinpä näen jäljelle jäävät kuusi ydinreaktoria kuin siltana täysin uusiutuvaan järjestelmään, Baylan sanoo.

Koko ala huolissaan

Tilanne huolestuttaa myös kantaverkko-operaattori Svenska Kraftnätin pääjohtajaa Mikael Odenbergia, jonka mukaan Ruotsi voi hallita 1970-luvulla rakennettujen neljän reaktorin sulkemiset mutta ei enempää.

– Jos Vattenfallin loputkin reaktorit suljetaan etuajassa, on varmaa, että sähköjärjestelmämme on vaarassa, ellei muihin toimenpiteisiin ryhdytä ajoissa, Odenberg toteaa.

Myös alan etujärjestössä Svensk Energissä ollaan huolissaan. Toimitusjohtaja Pernilla Winnhedin mukaan Ruotsi ei voi ajaa alas isoa osaa sähköntuotannostaan korvaamatta sitä jollain toisella tavalla.

– Pitämällä ydinvoimaa tuotannossa niin kauan kuin se toimii ja täyttää turvallisuusvaatimukset, annetaan tilaa uusiutuvan energian kustannusten alenemiselle ja tekniikan kehittymiselle.

Winnhed muistuttaa myös suuruusluokasta, josta ydinvoiman kohdalla puhutaan. Sillä tuotettiin 35 prosenttia Ruotsin sähköstä vuonna 2015 ja sen asema tehotasapainon tuojana on olennaisen tärkeä – erityisesti maan eteläosissa.

Ruotsi vei viime vuonna ennätyksellisen paljon sähköä, josta leijonanosan Suomeen. Vientiä siivitti ennen kaikkea vesivoima, mutta ilman ydinvoimaa ennätysvientiin ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia.

Kuva: TT