17.10.2018, kello 15.42

Vielä kuitenkin alle normaalin

Vesitilanne Pohjolassa parantunut

Kuivan ja kuuman kesän jälkeen Skandinaviassa on viime aikoina satanut siihen malliin, että etenkin Norjan vesivarastot ovat täyttyneet lupaavasti. Hydrologinen tase on siten parantunut sopivasti lähestyvän talven alla, mutta on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä mahdollisista hintavaikutuksista sähköön, viestittää Ruotsin energia-alan etujärjestö Energiföretagen Sverige.


Norjassa vettä tuli syyskuussa tulviin asti.

Tunnetustihan Norjan vesivarastoilla on suurin vaikutus koko Pohjoismaiden vesivoimatuotantoon. Mutta myös Ruotsin keskimääräinenkin vuotuinen vesivoimatuotanto on yleensä niin suurta, että pohjoismaisella sähkömarkkinalla erityisesti Suomi hyödyntää sitä tuomalla länsinaapurista sähköä.

Syyskuun viimeisellä viikolla (39) satoi niin paljon, että sähköksi muunnettuna vesivarastojen lisäys vastaa 6,9 TWh. Sadetta tuli 80 prosenttia enemmän kuin keskimäärin tuohon aikaan. Samanaikaisesti puhaltaneiden voimakkaiden tuulten ansiosta vesivoiman tuotantoa voitiin pienentää.

Viikolla 39 pohjoismainen vesivoimatuotanto oli 3,5 TWh. Vesivarastojen täyttöaste markkina-alueella nousi samaan aikaan 73,3 prosenttiin, missä oli kasvua 2,8 prosenttiyksikköä. Varastojen kasvusta huolimatta alijäämää vesivarastoihin jäi 13,1 TWh.

Hintavaikutusta vielä vaikea arvioida

Markkina-analyyseja tekevän Montelin mukaan koko syyskuun aikana satoi Länsi-Norjassa ennätyksellisen paljon. Hydrologia, johon on laskettu mukaan pohjavesitase, parantui lähes 25 TWh. Silti hydrologinen tase on normaaliarvon alapuolella, ja sähköyhtö Bixia on esimerkiksi arvioinut alijäämän jopa 18 TWh:ksi.

– On vielä liian aikaista arvioida, missä ollaan vesivarastojen suhteen talven kynnyksellä ja niin muodoin myös sen mahdollista vaikutusta sähkön markkinahintaan, sanoo Energiföretagenin markkina-analyytikko Magnus Thorstensson.

Nykyinen tilanne käy ilmi alla olevasta sähköpörssi Nord Poolin pohjoismaista vesivarastojen täyttötilannetta kuvaavasta graafista. Siinä on mukana myös viikon 40 arvo. Täyttöastetta kuvaava punainen viiva osoittaa sen olevan 73,8 prosenttia. Pelkästään Norjan vesivarastojen täyttöaste oli samaan aikaan maan vesi- ja energiahallinnon (NVE) mukaan 76,8 prosenttia.

Magnus Thorstenssonin mukaan nykyinen vesitilanteen kehitys osoittaa, että syysvirtauksilla on nyt ollut normaalia suurempi merkitys vesivarastojen täyttymisessä. Yleensä kevään sulamisvesillä on syyssateita suurempi merkitys altaiden täyttymisessä.

Historiallisesti tilastot kertovat siitä, että suunnilleen näillä main eletään käänneajankohtaa vesivarastojen täyttöasteen osalta. Täyttymisen sijaan ne alkavat nyt pikkuhiljaa huveta. Keväällä on päinvastainen tilanne, kun sulamisvedet alkavat täyttää vajaita altaita.

Myös Suomen tilanne paranemaan päin

Pohjoismaisen sähkömarkkina-alueen kannalta Suomen vesitilanne on varsin marginaalinen, mutta oman vesivoimatuotantomme kannalta toki merkityksellinen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan Lapissa jokien virtaamat ovat kasvussa sateiden vuoksi, mutta muualla virtaamat ovat toistaiseksi pysyneet pääosin pieninä.

Virtaamien kasvun lisäksi Lapin vesitilanteen parantumista helpottaa se, että siellä maaperä on selvästi kosteampaa kuin muualla. Muualla paitsi Pohjois-Lapissa ja Itä-Suomessa järvien vedenpinnat ovat matalammalla kuin tyypillisesti lokakuun puolivälissä.

Kuuma ja kuiva kesä ei merkinnyt romahdusta Suomen vesivoimatuotannossa, mistä Energiauutiset kertoi jo syyskuussa. SYKEn johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan vesivoimatalouden kannalta kesä ei ollut mitenkään erikoinen.

Se oli kuiva, mutta ei äärimmäisen kuiva. Eikä kuivuus sitä paitsi vaikuttanut tuotantoon, kun laitokset käyttivät vesivarastojaan, joihin kerätty vesi oli peräisin jo edellisen vuoden keväällä ja syksyllä talteen otetuista tulvavesistä.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: NVE

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit