Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa puhunut Rehn odottaa nyt tehtyjen komission esitysten sopivan paremmin markkinaehtoisiin ratkaisuihin kuin vuodelle 2020 tehdyt 20–20-20 – päätökset ovat sopineet.

– Pulmista on otettu oppia. Päällekkäisten tavoitteiden aiheuttamia lisäkustannuksia ja markkinahäiriöitä pyritään ehkäisemään. Nyt mennään kustannustehokkuus ja kilpailukyky etunenässä, Rehn totesi.

Komission tammikuussa lanseeraama EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 on Rehnille hyvin läheinen hanke. Hän oli aktiivisesti mukana neuvotteluissa, kun komissaarit sorvasivat yhteistä näkemystä ehdotettavista linjauksista.

Energia- ja ilmastopaketissa on rehniläinen leima. Huhutaan, että Rehnin kädenjälki näkyy paketissa jopa selvemmin kuin sektorikomissaarien Oettingerin ja Hedegaardin kädenjäljet.

Vihreä talous on Suomelle mahdollisuus

Sen lisäksi että komissio esittää 40 prosentin päästövähennystä ja uusiutuvalle energialle 27 prosentin EU-tasoista osuutta vuoteen 2030 mennessä, energiatehokkuus säilyy keskeisenä elementtinä kokonaisuudessa. Rehnin mukaan energiatehokkuusdirektiivin toimivuutta arvioidaan uudelleen tänä kesänä.

Rehn katsoo Suomen pärjäävän vuoden 2030 energia- ja ilmastopoliittisissa tavoitteissa hyvin ennen kaikkea metsäpohjaisen biomassan ansiosta, niin kuin olemme pärjänneet tähänkin mennessä uusiutuvan energian vuoden 2020 lisäämistavoitteessa.

– Metsäpohjaisen biomassan kestävyyden arvioinnissa mennään EU:n metsästrategian mukaan. Metsänhoidolle ei siten tulla määrittelemään erilaisia kestävyyskriteereitä riippuen puun loppukäytöstä, Rehn sanoi.

Vihreässä taloudessa on Rehnin mielestä Suomelle mittavia taloudellisia mahdollisuuksia, jotka bioenergian, muun uusiutuvan energian ja niiden edellyttämien puhtaiden teknologioiden hyödyntämiseksi on syytä käyttää.

Euroopassa odotettavissa kohtuukasvua

Talouskomissaari Rehn näkee myönteistä virettä Euroopan talouskasvussa. Hän näytti Euroopan kasvukarttaa vuosilta 2012 ja 2014. Punavihreästä kasvukartasta on päästy lähes täysvihreään kasvukarttaan.

Kun negatiivisen kasvun maita oli vuonna 2012 yhteensä 13, joukossa muun maussa Etelä-Euroopan kriisimaat Kreikka, Italia, Espanja ja Portugali sekä Suomi, niin tänä vuonna 2014 miinuskasvua on ennakoitu vain kahdelle maalle – Slovenialle ja Kyprokselle.

Eurooppa on kärsinyt jo pitkään heikosta talouskasvusta. Finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 kasvua oli vaivaiset 0,4 prosenttia ja seuraavana vuonna talous sukelsi -4,5 prosenttia. Vuosina 2010–2011 tapahtui lievää elpymistä, mutta seuraavat kaksi vuotta mentiin suunnilleen nollakasvussa. Tälle vuodelle ennakoidaan sentään 1,6 prosentin kasvua ja vuodelle 2015 jo 2 prosentin kasvua.

Mutta vaikka talouskasvu näyttää piristymisen merkkejä, on Euroopalla edelleen muita ongelmia. Euroopan Unionin julkinen sektori on alijäämäinen ja julkisen sektorin velka on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Koko unionin alueen julkisen sektorin velka lähentelee 90 prosenttia BKT:sta ja euroalueen jopa 95 prosenttia.

Ongelma on myös se, että yksikkötyökustannukset ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin Euroopan maissa. Espanjassa, Kreikassa ja Irlannissa yksikkötyökustannukset on saatu alenevalle linjalla viime vuosina, Saksassa ja Ruotsissa kustannusten nousu on maltillista, sitä vastoin Suomessa ne ovat kasvaneet nopeimmin.

Kuva: Jussi Vierimaa