28.01.2014, kello 15.20

Asiakasviestinnässä selvää parantumista

Myrskytuhoista otettu opiksi

Viime syksynä myrskyt runnoivat sähkölinjoja lähes samalla raivolla kuin vuoden 2011 jouluna. Myrskyjen vaikutukset sähkönkäyttäjille jäivät tällä kertaa aikaisempaa vähäisemmiksi.

Sähköverkkoyhtiöissä työskentelee oppivaista porukkaa. Viime syksyn myrskyjen vaikutukset jäivät aikaisempaa selvästi vähäisemmiksi, koska verkkoyhtiöt ottivat opiksi vuoden 2011 tuhoisista myrskyistä. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n verkkoyhtiöille tekemästä kyselystä.

— Erityisesti asiakkaiden informointi on parantunut. Samalla vikojen korjaaminen on nopeutunut, kertoo Energiateollisuus ry:n verkkoyksikön johtaja Kenneth Hänninen.

Viime vuonna Suomen sähköverkkoja runteli neljä kovaa myrskyä. Niiden seurauksena sähköt katkesivat 400 000 asiakkaalta. Energiateollisuus ry:n tekemän selvityksen perusteella valtaosa myrskyn aiheuttamista vioista korjattiin 12 tunnissa. Tästä huolimatta korvauksia maksettiin yli 200 000 asiakkaalle — yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vikojen korjaamisesta aiheutui noin 24 miljoonan korvaukset. 

— Myrskyjen aiheuttaminen vikojen korjaaminen on nopeutunut, kertoo johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä.

Sähköjohtimien päälle kaatuneet puut aiheuttivat suurimman osan vahingoista. Lauha ja sateinen loppusyksy vaikutti siihen, että maa oli pehmeää ja puut olivat alttiita kaatumaan sähkölinjojen päälle.

Maakaapelointiaste nousee

Vuonna 2013 uusittu sähkömarkkinalaki asettaa verkkoyhtiöille uusia vaatimuksia. Sähköverkot tulee suunnitella ja rakentaa siten, ettei myrskyn seurauksena verkon käyttäjälle aiheudu asemakaava-alueella yli 6 tuntia kestävää ja asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Verkkoja tullaankin kehittämään entistä myrksykestävämmiksi seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Sähkömarkkinalain muutos ohjaa siis verkkoyhtiöitä investoimaan myrskynkestäviin verkkoihin. Ilmajohtoja puretaan ja tilalle rakennetaan maakaapeleita. Vuonna 2012 maakaapeloinnin osuus sähkönjakeluverkossa oli 29 prosenttia, mutta vuoteen 2019 mennessä kaapelointiaste on arvioiden mukaan jo 44 prosenttia.

Ilmajohtoja siirretään myös metsistä teiden varsille, jossa vauriot on helpompi korjata kuin metsän keskellä. Sähköverkkoautomaatiota lisäämällä taas vikapaikka voidaan paikallistaa nopeammin.

Verkkoyhtiöt on velvoitettu tiedottamaan aikaisempaa tehokkaammin häiriötilanteista asiakkailleen ja antamaan arvio katkoksen kestosta. Viime syksynä tiedottaminen onnistui erityisen hyvin.

Nyt varaudutaan lumikuormiin

Alkutalvi on ollut poikkeuksellisen vähäluminen. Silti verkkoyhtiöt Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat varautuneet lumen aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen. Kun puut taipuvat lumen painosta johdoille, voi sähkönjakeluverkkoon aiheutua vaurio. Johtimelle tarttunut lumi voi myös katkaista johtimen tai painaa sen lähelle maanpintaa.

— Tällaisessa tapauksessa on sähkötapaturman vaara. Siksi tällaisten johtojen lähelle ei saa mennä, eikä niihin tai johdon päälle kaatuneisiin puihin saa koskea. Havaituista vahingoista pitää ilmoittaa aina paikalliselle sähköyhtiölle, Hänninen muistuttaa.

Pääkuva: Antero Aaltonen

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Virheellistä tietoa

Vakiokorvausraja on uuden lainkin mukaan 12 tuntia. 6 ja 36 tuntia keskeytysrajat on voimassa myrsky- ja lumikuormatilanteissa siirtymäajan jälkeen 2020-luvun lopulla.

- pe tammik. 31 15:25:53 2014

Virheellinen tieto korjattu

Hei,

Hyvä huomio! Virheellinen lause on nyt korjattu. Kuten toteat, 6 ja 36 tunnin keskeytysrajat ovat verkon suunnittelukriteereitä, eivät korvausten maksurajoja. Lisäksi näihin aikarajoihin pääsemiseksi on laissa annettu siirtymäaikaa, koska verkkoa ei tietenkään voida muuttaa yhdessä yössä. Vakiokorvauksia asiakas saa edelleenkin yli 12 tuntia kestävistä keskeytyksistä.

t. Toimitus

- pe tammik. 31 15:48:57 2014