Eurostatin mukaan korkeimmat päästövähennykset kirjattiin Portugalissa (-9 %) ja Bulgariassa (-8,1 %). Seuraavina tulivat Irlanti (-6,8), Saksa (-5,4), Hollanti (-4,6) ja Kroatia (-4,3).

Hiilipäästöjen kasvua kirjattiin vuonna 2018 kahdeksassa jäsenmaassa, joista yksi on Suomi. Suomen CO2-päästöt lisääntyivät viime vuonna 1,9 prosenttia. Suomen ohella päästöt kasvoivat Latviassa, Maltalla, Virossa, Luxemburgissa, Puolassa, Slovakiassa ja Liettuassa. Latvian kontolle tuli suurin päästölisäys, 8,5 prosenttia ja naapurimaan Liettuan osalle pienin lisäys, 0,6 prosenttia.

Euroopan myönteistä päästökehitystä himmentää se, että globaalit hiilipäästöt nousivat Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n äskettäin julkaistujen tilastojen mukaan ennätyskorkeiksi vuonna 2018. Pieni valopilkku on taas se, että Britannian hiilipäästöt ovat alimmillaan sitten 1890-luvun.

Eurostatin tilastoraportissa todetaan, että hiilidioksidipäästöt aiheuttavat eniten ilmaston lämpenemistä ja että niiden osuus kaikista kasvihuonekaasuista on EU:ssa 80 prosenttia. Ne vaikuttavat ilmasto-olosuhteisiin, talouskasvuun, väestön kehitykseen, liikenteeseen ja taloudelliseen toimeliaisuuteen.

Lisäksi raportti huomauttaa, että energiatuotteiden tuonti ja vienti vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin maissa, joissa fossiilisia polttoaineita poltetaan. Näin ollen hiilen tuonti johtaa päästöjen kasvuun, kun taas sähkön tuonnilla ei ole suoraa vaikutusta päästöihin tuontimaassa, koska päästöjen ilmoituksista vastaa sähkön tuottamisesta vastaava vientimaa.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock