29.03.2019, kello 14.15

Energiaa syntyi aikaisempaa enemmän kotimaisilla

Puun ja turpeen käyttö kasvoi

Kotimaista turvetta ja puuta paloi viime vuonna voimalaitosten ja lämpökeskusten kattiloissa aikaisempaa enemmän. Energiaturpeen käyttö kasvoi 24 prosenttia ja puupolttoaineiden käyttö 4 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt Suomessa 1990—2018, lähde Tilastokeskus

Suomi käytti energiaa viime vuonna yhteensä 383,4 terawattituntia. Tämä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sähkön osuus kansakunnan kokonaisenergian kulutuksesta oli 22,7 prosenttia — energiaksi muunnettuna 87 terawattituntia. Asiaa selviää Tilastokeskuksen energiatilastoista.

Kasvua tapahtui monilla osa-alueilla. Pelkästään sähkön käyttö kasvoi kaksi prosenttia. Sähköntuotannon kasvun imussa kasvoi myös erilaisten polttoaineiden käyttö. Tosin energiaraaka-aineita käytetään muuallakin kuin sähkön tuotannossa: teollisuudessa, lämmön tuotannossa ja liikenteessä.

Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö kasvoivat yhteensä kahdella prosentilla edellisvuodesta. Niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 40 prosenttia. Paketin avaaminen paljastaa, että energiaturpeen käyttö kasvoi peräti 24 prosenttia edellisvuodesta. Maakaasun käyttö taas kasvoi 12 prosentilla. Öljyn ja kivihiilen käyttö sen sijaan laskivat vajaat kaksi prosenttia.

Energian kokonaiskulutuksesta öljyn osuus on merkittävä — 22 prosenttia. Öljy on puupolttoaineiden jälkeen Suomen toiseksi merkittävin energialähde. Puupolttoaineiden osuus kokonaisenergiankäytöstä oli viime vuonna 27 prosenttia. Kolmanneksi öljyn jälkeen kirii ydinvoima 17 prosentin osuudella.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäytön lisääntyminen kasvattivat myös Suomen hiilidioksidipäästöjä. Viime vuonna Suomi päästi kolme prosenttia enemmän hiilidioksidia ilmaan kuin vuotta aikaisemmin — yhteensä 41 miljoonaa tonnia. Tilastokeskuksen mukaan kasvu menee erityisesti turpeen energiakäytön lisääntymiseen piikkiin. Suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on jo päästötöntä ja kaukolämmön tuotannosta vajaat puolet.

Lisää uusiutuvaa energiaa

Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergian käytöstä oli viime vuonna 37 prosenttia. Tämä on kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvua selittää erityisesti metsäteollisuuden jäteliemistä kehitetyn energiamäärän kasvu — jäteliemien käyttö kasvoi yhdeksän prosenttia, mikä heijastaa myös metsäteollisuuden hyvin suhdanteita. Jäteliemet lasketaan suuremmassa kuvassa puupolttoaineiksi, mikä nosti viime vuoden tilastoissa puupolttoaineiden osuutta neljällä prosentilla.

Uusiutuvista energiamuodoista tuulivoiman tuotanto kasvoi eniten — peräti 22 prosenttia — kun taas vesivoiman tuotanto laski kymmenen prosenttia. Aurinkovoiman osuus Suomessa on vielä vaatimaton — noin kaksi promillea energian kokonaistuotannosta. Tästä huolimatta aurinkovoimalla tuotetutun sähkön osuus nelinkertaistui viime vuoden aikana.

Suhdanteista vauhtia

Energian loppukäyttö kasvoi viime vuonna eniten teollisuudessa — kasvua oli neljä prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Teollisuuden osuus kaikesta energian käytöstä oli Suomessa 48 prosenttia. Myös Suomessa käytetystä sähköstä noin puolet kuluu teollisuudessa.

Rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian osuus kaikesta Suomessa käytetystä energiasta oli viime vuonna neljännes. Vuoteen 2017 verrattuna rakennusten lämmitysenergian käytössä ei tapahtunut muutoksia.

Liikenteessä käytetyn energian osuus oli 12 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Liikenteen osalta energian loppukäyttö laski viime vuonna prosentilla vuoteen 2017 verrattuna.

Tuonnin arvo 10,7 miljardia

Suomi käytti 10,7 miljardia euroa energiatuotteiden ostamiseen ulkomailta. Tämä on 21 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurinta tuonti oli Venäjältä. Venäläisten energiatuotteiden osuus energiatuonnista oli hieman yli 60 prosenttia. Venäjältä tuodaan mm. sähköä, maakaasua, öljytuotteita, kivihiiltä ja puupellettejä.

Suomen energiaviennin arvo nousi viime vuonna 5,4 miljardiin euroon. Tämä on 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Energiaraaka-aineiden hintakehitys Suomessa 2008—2019, lähde Tilastokeskus

KAINALOSSA

Kaikki energia kalliimpaa

Kaikkien energiatuotteiden hinnat nousivat viime vuonna metsähaketta lukuunottamatta. Sähkön ja tuontipolttoaineiden hinnat nousivat eniten.

Pohjoismaisen sähköpörssin systeemihinta tukkumarkkinoilla oli viime vuonna keskimäärin 49 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin — joulukuussa jopa 67 prosenttia korkeampi. Systeemihinta on sähköpörssin osto- ja myyntitarjouksista johdettu hinta, jolla mitataan sähköpörssin hintakehitystä. Hinnan nousuun vaikutti päästöoikeuksien kallistuminen EU:n päästökauppajärjestelmässä. Lisäksi pohjoismaista vesisähköä oli saatavilla aikaisempaa vähemmän.

Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita, joten pohjoismaisen sähkökaupan muutokset heijastuvat myös Suomen hinta-alueelle. Siksi pörssisähkö oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 41 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aikaisemmin. Joulukuussa ero edellisen vuoden joulukuun hintaan oli jo 64 prosenttia.

Tukkumarkkinoilla tapahtuvat hintamuutokset eivät sellaisenaan siirry kotitalouksien ja yritysten sähkön hintaan. Kotitaloudet maksoivat viime vuonna sähköstään keskimäärin neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti yritysten käyttämä sähkö kallistui 2—9 prosenttia.

Energiaraaka-aineissa tapahtuvat hintamuutokset näkyvät myös energian loppuhinnassa. Voimalaitoksissa käytettävän kivihiilen hinnassa ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana, kunnes loppuvuonna hiili kallistui viitisen prosenttia. Päästöoikeuksien kallistuminen ja verotuksen kiristäminen nostivat kuitenkin kivihiilen verollista hintaa kuudella prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Maakaasun veroton hinta sen sijaan jatkoi nousuaan koko viime vuoden — maakaasun hinta on noussut tasaisesti vuoden 2016 jälkeen. Vuoden lopussa maakaasu oli jo 12 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aikaisemmin. Samalla maakaasun käyttöä verotettiin aikaisempaa ankarammin.

Kotimaisista polttoaineista energiaturpeen hinta nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,5 prosenttia. Voimalaitoskäyttöön tarkoitetun metsähakkeen hinta sen sijaan laski kahdella prosentilla. Suomessa sähköntuotannossa käytettävät kotimaiset polttoaineet ovat verottomia, mutta lämmöntuotannossa käytettynä niistä on maksettava valmisteveroa.

Kevyt polttoöljy kallistui viime vuoden aikana 14 prosenttia, dieselöljy kahdeksan prosenttia ja moottoribensiini kolme prosenttia.

teksti Petri Sallinen / pääkuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit