Suomi käytti sähköä 8322 gigawattituntia helmikuun aikana. Tämä on 8,4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Sähkönkäytön kasvua vauhditti hyytävä talvi, mutta ennen kaikkea teollisuuden parantuneet suhdanteet.

Teollisuus käytti helmikuussa sähkön 3370 gigawattituntia. Tämä on 8,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 helmikuussa ja 1,9 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tammikuussa. Teollisuuden osuus kaikesta helmikuussa käytetystä sähköstä oli vähän yli 40 prosenttia.

Kotitaloudet ja palvelusektori lisäsivät myös sähkönkäyttöään helmikuussa — jopa hieman enemmän kuin teollisuus. Sähkönkäytön kasvu viime vuoden helmikuuhun verrattuna oli 8,7 prosenttia. Suurin kotitalouksien sähkönkäyttöä selittävä tekijä on pakkanen ja hyytävä kylmyys. Teollisuuden ulkopuolinen sektori käytti helmikuussa sähköä 4953 gigawattituntia.

Helmikuun loppuun päättyvän kahdentoista kuukauden jaksolla teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 2,9 prosenttia vuotta aikaisempaan vastaavaan jaksoon verrattuna. Kotitalouksien ja palvelusektorin sähkönkäyttö taas kasvoi samalla jaksolla 1,7 prosenttia.

Yhteistuotanto kävi kuumana

Suurimman sähkösaalin helmikuussa tuottivat lämpövoimalaitokset, eli sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ja sähkön erillistuotanto. Yhteistuotantolaitosten rooli sähkösaaliin tahkoamisessa on talvella luonnostaan merkittävä, koska yhteistuotannossa syntyy myös kiinteistöissä tarvittava kaukolämpö.

Yhteistuotantolaitosten sähkösaalis oli helmikuussa 2541 gigawattituntia — 30,5 prosenttia kaikesta tuotetusta sähköstä. Yhteistuotanto on yhä suurin talvikauden sähköntuotantomuoto, vaikka sähkön ja lämmön yhteistuotanto on viime vuosien aikana ajautunut heikon kannattavuuden kurimukseen.

Toiseksi eniten sähköä tuottivat helmikuussa ydinvoimalaitokset: 1872 gigawattituntia. Suomalaiset ydinvoimalaitokset tuottavat sähköä nupit kaakossa ympäri vuoden lyhyitä huoltokatkoja lukuun ottamatta. Talvikausi ei vaikuta ydinvoimalaitosten tuottamaan sähkömäärään.

Kolmanneksi tärkein tuotantomuoto talvisen helmikuun aikana oli vesivoima. Vesivoimalaitokset tuottivat helmikuussa 1383 gigawattituntia sähköä, jolla katettiin reilu 16 prosenttia helmikuun sähköntarpeesta Suomessa.

Tuulivoimalaitokset tuottivat helmikuussa noin 57 prosenttia enemmän sähköä kuin vuosi sitten helmikuussa. Tuulisähköä kertyi 460 gigawattituntia, mikä on 5,5 prosenttia helmikuussa tuotetusta kaikesta sähköstä.

Sähkötilastojen uutuus on aurinkovoimalla tuotetun sähkön erittely tilastoissa. Aurinkosähköä tuotettiin helmikuussa yksi gigawattitunti.

Sähköntuonti supistui

Tuonti ja vienti sopivat käsitteinä huonosti yhteispohjoismaisille sähkömarkkinoille, joista on jo muotoutunut monen yrityksen kotimarkkinat. Silti tuonti ja vienti kirjataan kuukaudesta toiseen sähkötilastoihin — niin tapahtui myös helmikuussa.

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — supistui helmikuussa 4,8 prosenttia vuoden 2017 helmikuuhun verrattuna. Yhteenlaskettu sähköntuonti — 1873 gigawattituntia — Ruotsista, Virosta, Norjasta ja Venäjältä oli jonkin verran pienempi kuin vuotta aikaisemmin helmikuussa (1942 GWh). Samalla pääasiassa Viroon kohdistuva vienti (165 GWh) kasvoi hitusen vuoden takaisesta (147 GWh).

Muutokset tuonnissa ja viennissä olivat kuitenkin olemattomia. Suurin tuontimaa on Ruotsi, josta helmikuussa tuotiin sähköä 1240 gigawattituntia. Toiseksi eniten sähköä tuotiin helmikuun aikana Venäjältä — 541 gigawattituntia. Venäjällä on käytössä kapasiteettimaksut, jotka nostavat reippaasti päivällä tuotavan sähkön hintaa. Siksi Venäjän tuonti rajoittuu yöaikaan tai pyhäpäiviin, jolloin kapasiteettimaksuja ei peritä.

Helmikuun loppuun asti päättyvän 12 kuukauden jaksolla sähköntuonti kasvoi vain hitusen. Jakson aikana sähköä tuotiin 22045 gigawattituntia — 501 gigawattituntia enemmän kuin vuotta aikaisemmin saman jakson aikana.

Lisää sähkötilastotietoa löytyy täältä.

KAINALOSSA

Talven jäätävin päivä

Talven kylmin hetki oli helmikuun 28. päivä kello yhdeksän ja kymmenen välillä. Tuolloin Suomi käytti sähköä 14186 megawatin teholla. Kaikkien aikojen tehoennätystä ei kuitenkaan saavutettu. Ennätys osui vuoteen 2016. Tuolloin sähkötehon tarve oli hetkellisesti 15 105 megawattia.

Helmikuun 28. päivän aamuna sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset jauhoivat sähköä 4281 megawatin teholla. Tästä kaukolämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten osuus oli 3085 megawattia. Teollisuuden yhteistuotanto suolsi sähköä 1196 megawatin teholla.

Huippukulutuksen hetki ei vaikuttanut ydinvoimalaitosten toimintaan. Ne tuottivat sähköä samaan tapaan kuin vuoden muinakin päivinä: 2786 megawatin teholla. Vesivoimatehoa oli käytössä 2525 megawattia. Sähköä tuotiin 3571 megawatin teholla.

Helmikuun 28. päivän aamuna tuulivoimatehosta oli käytössä 345 megawattia. Tämä on 16,9 prosenttia koko tuulivoimakapasiteetista (2044 MW).

Kuva Scanstockphoto