Suomi käytti sähköä syyskuussa 6302 gigawattituntia. Tämä on 0,8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Tilastollisesta vakaudesta huolimatta tuotantomuotojen erot viime vuoden syyskuuhun verrattuna olivat selviä.

Sähköä tuotiin Suomeen 2202 gigawattituntia syyskuun aikana. Tämä on noin 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin syyskuussa. Eniten sähköä tuotiin kuukauden aikana Ruotsista: 1593 gigawattituntia. Tuonti Virosta, Norjasta ja Venäjältä sen sijaan laski viime vuoden syyskuuhun verrattuna.

Syyskuussa sähköä vietiin ainoastaan Viroon — 246 gigawattituntia. Tämä on lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten syyskuussa.

Nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli syyskuussa 1956 gigawattituntia. Tämä on 21,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin syyskuussa. Nettotuonnin osuus kuukauden sähkönkäytöstä oli peräti 31 prosenttia. Vuositasolla tuontisähkön osuus on keskimäärin viidennes Suomessa käytetystä sähköstä.

Ruotsalaisen sähkön tuonnin painottuminen johtuu yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden vahvasta asemasta. Suomi on osa pohjoismaista markkina-aluetta — monen toimijan kannalta Pohjoismaat on jopa kotimarkkina. Ruotsalaisen sähkön suurta osuutta syyskuun aikana selittänee se, että ruotsalaisen sähkön hinta oli markkinoilla edullista. Sillä korvattiin kalliimpaa kotimaista tuotantoa ja tuontia Venäjältä.

Aurinkosähkö tuplaantui

Aurinkosähkön määrä oli syyskuussa kaksikertainen viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Vaikka aurinkopaneeleita asennetaan innokkaasti eri puolilla Suomea, on aurinkosähkön osuus sähköpaletista vielä vaatimaton: 0,3 prosenttia.

Syyskuussa aurinkosähköä tuotettiin 16 gigawattituntia — tällä hetkellä aurinkovoima on Suomen pienin sähköntuotantomuoto. Toiseksi pienin tuotantomuoto on sähkön erillistuotanto. Erillistuotantolaitokset jauhoivat syyskuussa 278 gigawattituntia sähköä.

Tuulisähkön määrä supistui

Vaikka tuulivoimalla menee hyvin, syntyi tuulisähköä syyskuun aikana 32 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Myllyt jauhoivat tuulisähköä kuukauden aikana 415 gigawattituntia. Tuulisähkön osuus kuukauden sähkönkäytöstä oli 6,6 prosenttia.

Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmat yksiköt olivat suljettuina syyskuussa useamman viikon huoltotöiden vuoksi. Tästä huolimatta ydinsähköä keitettiin ainoastaan 1,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin syyskuussa.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sähkösaalis oli noin viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Erillistuotannossa pudotusta sen sijaan oli vajaat 37 prosenttia.

Vesivoima oli aurinkovoiman lisäksi kuukauden kirittäjä. Vesisähköä syntyi syyskuussa 820 gigawattituntia — noin seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vesisähköllä todennäköisesti paikkailtiin tuulivoimatuotannon reikiä — tämä on tyypillistä vesivoimalle, joka on ennen kaikkea säätövoimaa.

KAINALOSSA

Päästöt kasvavat talvea kohti

Sähköntuotannossa käytetyt fossiiliset polttoaineet aiheuttivat syyskuun aikana 385 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tämä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin elokuussa. Ilmiö johtuu siitä, että fossiilisia polttoaineita käyttäviä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia käynnistellään syksyllä, kun ilmat viilenevät. Laitosten tuottamaa kaukolämpöä tarvitaan lämmittämään koteja ja kiinteistöjä.

Kun yhteistuotantolaitoksissa syntyvän kaukolämmön määrä kasvaa, lisääntyy myös yhteistuotannon sivutuotteena syntyvän sähkön määrä. Kaukolämmön tuotannosta noin 50 prosenttia perustuu hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöön. Siksi päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö näkyy myös sähköntuotannon tilastoissa, kun yhteistuotantolaitoksia käytetään enemmän.

Suomalaisesta sähköntuotannosta 81 prosenttia on tällä hetkellä päästötöntä.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto