Tällaiseen tulokseen on päätynyt Wienin yliopiston tuore selvitys “A calculation of the EU bioenergy land footprint”, jonka Maan ystävät – järjestö siltä tilasi.

Vuonna 2010 EU:n uusiutuvan energian käytöstä biomassa kattoi lähes kaksi kolmasosaa. Tuolloin 2010 EU:n bioenergiatarve vastasi Ruotsin kokoista maa-aluetta.
Vuoden 2030 tavoitteeseen pääsemiseksi yhtälöön on lisättävä Puola. Bioenergiatarpeen voimakas kasvu nojaa pitkälti nyt jo ehkä välitavoitteeksi miellettävään vuoden 2020 uusiutuvan energian 20 prosentin tavoitteeseen.

EU on lisäksi asettanut ”lisätavoitteen” kattaa vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineista 10 prosenttia uusiutuvalla energialla eli käytännössä biopolttoaineilla. Wienin yliopiston raportti otaksuu biopolttoaineiden käytön jäävän vuoden 2020 tasolle viittaamalla EU:n omaan ”business as usual” –skenaarioon biomassan energiakäytöstä.

Sen mukaan vuoteen 2030 mennessä biomassan tuotanto edellyttää 40 miljoonan hehtaarin maa-alaa, biopolttoaineet 11 miljoonaa hehtaaria ja peltoenergiakasvit lopun alan yhteensä 70 miljoonan hehtaarin kokonaisalasta.

Ympäristöjärjestöt huolissaan metsien ekosysteemeistä

Raportin mukaan kilpailu sopivista maa-alueista kiristyy dramaattisesti. Eikä ole mitään takeita siitä, että saataisiin riittävät ja todennettavat vakuudet, joilla pystyttäisiin estämään ekosysteemien pilaantuminen EU:n bioenergiakulutuksen tuloksena, Maan ystävät – järjestö pelkää.

Bioenergia on maailman suurin uusiutuva polttoaine, joka kattaa 10 prosenttia globaalista energiatarpeesta. Niinpä siihen kohdistuu myös huolenaiheita, esimerkiksi se että Kioto-tavoitteisiin sitoutumaton Yhdysvallat vie sitä pelletteinä ulkomaille, vaikka maassa ilmenee ympäristöjärjestöjen mukaan kestämättömiä metsänhoitomenetelmiä ja jopa metsien hävittämisiä.

Wall St Journal –lehti paljasti viime vuonna luvattomia hakkuita amerikkalaismetsissä. Hakkuiden tarkoituksena oli tuottaa biomassaa Euroopan markkinoille tavoilla, jotka EU itse tulkitsisi laittomiksi.

– Puiden polttaminen voimalaitoksissa on katastrofi, Maan ystävät- järjestön biovastaava Robbie Blake sanoo. Bioenergialla voidaan vähentää ilmastopäästöjä, mutta puiden ja viljelykasvien sijaan pitäisi keskittyä hakkuutähteisiin, risuihin, maatalousjäämiin ja elinkaarensa lopussa oleviin jätteisiin.

Kuvalähde: Scanstockphoto