22.01.2015, kello 15.57

Taantuma ja lämmin sää vähensivät sähkönkäyttöä

Sähkön tuonti ampaisi nousuun

Sähköä tuotiin viime vuonna Suomeen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sähkön nettotuonnin osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli viime vuonna 21,6 prosenttia.

Sähkön nettotuonti Suomeen (=tuonnin ja viennin välinen erotus) oli viime vuonna 18 terawattituntia. Nettotuonnin osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli viime vuonna jo 21,6 prosenttia, kun vuonna 2013 se oli 18,7 prosenttia.

Suurin osa Suomeen tuodusta sähköstä oli ruotsalaisilla vesivoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Sähkön tuontia vauhditti muiden Pohjoismaiden hyvä vesivoimatilanne, mikä piti pohjoismaisen sähkön hinnan alhaalla. Aktiivinen tuonti onkin merkki hyvin toimivista pohjoismaisista sähkömarkkinoista — yhteismarkkinoilla sähköä kannattaa hankkia aina sieltä, missä se on edullisinta.

Venäläisen sähkön tuonti väheni runsaan neljänneksen. Kun vuosikymmenen vaihteessa Venäjältä tuotiin vuosittain sähköä yli 11 terawattituntia, tuotiin sitä viime vuonna enää kolme terawattituntia. Suurin syy venäläisen sähkön tuonnin hiipumiseen on Venäjällä käyttöön otetut kapasiteettimaksut, jotka nostavat venäläisen sähkön hintaa. Tämä vuonna ruplan arvon heikkeneminen on kuitenkin parantanut venäläisen sähkön hintakilpailukykyä.

Sähköä vietiin Suomesta Viroon viime vuonna 3,5 terawattituntia. Sähkön vienti Viroon kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna. Vientiä vauhditti viime vuonna käyttöön otettu uusi siirtoyhteys. 

Taantuma vähensi sähkön käyttöä

Viime vuonna Suomessa käytettiin sähköä 83,3 terawattituntia. Teollisuus käytti potista 47 prosenttia (39,4 TWh) — loput käytettiin kotitalouksissa. Teollisuuden sähkön käyttö väheni 8,5 terawattituntia (-1,2 %) vuoteen 2013 verrattuna. Kotitalouksien sähkön käyttö supistui 0,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2013 verrattuna. Sähkön käyttö kasvoi vain joulukuussa, jolloin sähköä käytettiin 2,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 joulukuussa.

Sähkön nettotuonnilla katettiin 21,6 prosenttia suomalaisten sähkön tarpeesta. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotetun sähkön osuus oli 26,1 prosenttia, ydinvoiman 27,2 prosenttia, vesivoiman 15,8 prosenttia ja hiililauhdevoiman osuus 8,0 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 1,3 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto ylitti viime vuonna ensimmäisen kerran yhden terawattitunnin rajan (1,1 TWh).

Vuoden 2014 kulutushuippu osui tammikuun 20. päivään. Tuolloin hetkellinen tehontarve oli 14 367 megawattia aamulla klo 8.00–9.00. Kuluvan talvikauden toistaiseksi korkein tilastoitu kulutushuippu oli 13 022 megawattia tammikuun 12. päivä.

Hiilidioksidipäästöt putosivat viidenneksen

Suomessa tuotettu sähkön on suurimmaksi osaksi päästötöntä — 74 prosenttia suomalaisesta sähköstä ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Tämä on uusi ennätys. Uusiutuvien energialähteiden osuus suomalaisessa sähköntuotannossa nousi viime vuonna 39 prosenttiin — tämä näkyy päästöjen vähenemisenä. Kotimaisten polttoaineiden osuus sähköntuotannossa oli 45 prosenttia.

Sähköntuotannossa hiilidioksidipäästöjä aiheuttaa kivihiilen, maakaasun ja turpeen käyttö. Niiden käyttö tuotti viime vuonna 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä — tämä on 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2013 päästöt kuitenkin nousivat — viime vuonna päästöjen määrä putosi vuoden 2012 tasolle.

Päästöjen väheneminen johtui suurimmaksi osaksi sähkön tuonnin lisääntymisestä. Tuonnin kasvu vähensi myös tarvetta käyttää päästöjä aiheuttavia sähkön erillistuotantolaitoksia.

Sähkön markkinahinta alhaalla

Sähkön tukkuhinta pysyi koko viime vuoden pohjoismaisilla markkinoilla alhaalla. Pohjoismainen tukkusähkö oli viimeksi näin halpaa vuonna 2007. Alhaista hintatasoa piti yllä päästöoikeuksien alhainen hinta ja taantumasta johtuva sähkön kysynnän lasku.

Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 12 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2013. Tästä huolimatta Suomen aluehinta oli ajoittain korkeampi kuin Pohjolan systeemihinta. Systeemihinta on teoreettinen ”ihannehinta” tilanteessa, jolloin sähkönsiirtoverkko ei rajoittaisi sähkön liikkumista pohjoismaisilla markkinoilla. Suomen muita pohjoismaita ajoittain korkeampi aluehinta johtuu ennen kaikkea ongelmista läntisissä siirtojohdoissa — johtojen siirtokapasiteetti ei aina riitä vastaamaan kysynnän tarpeisiin.

Sähkövuosi 2014 –tilastoesitykset on imuroivissa täältä.

Kuva: Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit