Ihalaisen mukaan on valitettavaa, ettei Suomeen ole juurtunut sellaista oppisopimuskulttuuria kuin on Keski-Euroopassa, etenkin Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Tosin Suomi tulee pohjoismaisessakin vertailussa jälkijunassa.

Työantajapuolella Suomen yhtenä heikkoutena oppisopimuskoulutuksessa on nähty se, että oppisopimuskoulutettavat ovat normaalien työntekijöiden tapaan alan työehtosopimuksen piirissä, kun taas esimerkiksi Saksassa heidän koulutussopimuksistaan vastaavat paikalliset kauppakamarit.

Suomen mallin perustana ovat olleet ay-liikkeen vaatimukset, eikä Ihalainen entisenä vahvana ay-vaikuttajana olisi valmis suoralta kädeltä muuttamaan sitä, mutta hän näkee kyllä kehittämisedellytyksiä.

– Oppisopimuskoulutus voitaisiin tavalla tai toisella yhdistää toisen asteen koulutukseen niin, että solmittavat oppisopimukset eivät olisi nykyiseen tapaan normaaleja työsuhteita, Ihalainen sanoo, mutta jatkaa heti perään, että oppisopimuskoulutus ei missään tapauksessa saa korvata toisen asteen koulutusta.

Ihalainen kertoi lisäksi, että oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on tätä nykyä enemmän opetusministeriön kuin TEMin harteilla. Tätä varten TEMin tulo- ja menoarviosta siirrettiin noin 7 miljoonaa euroa opetusministeriön budjettiin.

Nykyisellä talouskasvulla työllisyys ei nouse

Työministeri puhui tilaisuudessa luonnollisesti myös työllisyydestä ja työttömyydestä. Hän totesi, että tämän hetken talouskasvulla työllisyys ei lähde nousuun ja että työttömyyden puolella vaikeimpana ongelmana on rakennetyöttömyys.

TEMin työmarkkinaennusteesta alustanut tutkimusjohtaja Heikki Räsänen sanoi työvoiman kysynnän heikkenevän vielä tänä vuonna, mutta kasvavan hieman vuonna 2015. Samalla työvoiman tarjonta kääntyy kasvuun ensi vuonna.

Räsäsen mukaan työmarkkinoiden dynamiikka on edelleen heikkoa, ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Kokonaistyöttömyyden kasvu hidastuu ensi vuonna, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu edelleen.

Kuva: STT-Lehtikuva