Komissio kaavailee huimaa sähköautojen kasvua EU:ssa, mikä tarkoittaa samalla, että myös latauspisteitä on saatava huikeasti lisää. 

Komission on tarkoitus julkistaa strategia tällä viikolla (50). Siinä haetaan keinoja ja toimia, joilla ohjata jäsenvaltioita fossiilipolttoaineisiin perustuvasta liikenteestä vähä- ja nollapäästöiseen liikenteeseen.

Liikenteestä tulee lähes neljännes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja miltei 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Ja liikenteen CO2-päästöistä 72 prosenttia tulee pelkästään tieliikenteestä.

Strategialuonnoksen mukaan Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää “vähintään” 30 miljoonaa nollapäästöistä ajoneuvoa vuoteen 2030 mennessä. EU:n ilmastoneutraaliustavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä ei päästä ilman, että liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähennetään todella rajusti, luonnoksessa todetaan.

Puhdasta liikennettä edistävän kansainvälisen neuvoston ICCT:n mielestä kyseessä on valtava hyppäys, sillä viime vuoden lopussa Euroopassa oli rekisteröity vasta 1,8 miljoonaa sähkö- ja hybridiajoneuvoa. Ja hybridithän eivät ole nollapäästöisiä ajoneuvoja.

Autoteollisuus varoittaa puutteellisesta infrasta

Kunhan kaikilta mailta – myös Ranskalta ja Slovenialta – saadaan tiedot uusien fossiilipolttoaineisten autojen myynnin lopetuspäivämääristä, vähä- ja nollapäästöisten autojen myynnin odotetaan kasvavan Euroopassa nopeasti. Näin on käynyt jo tänä vuonna koronapandemian aikana.

Komissio on myös korostanut sähköajoneuvojen tärkeyttä vihreän rahoituksen luokittelussaan todeten, että ainoastaan täysin päästöttömät autot lasketaan kestäviksi investoinneiksi vuodesta 2026 lähtien.

Autoteollisuus on kuitenkin varoittanut, että puutteellinen infrastruktuuri voi hankaloittaa puhtaiden autojen tulevia myyntejä. Strategialuonnoksessa arvioidaan Euroopan tarvitsevan 3 miljoonaa julkista latauspistettä ja 1 000 vetytankkausasemaa vuoteen 2030 mennessä. Toistaiseksi EU:ssa on vasta noin 200 000 latauspistettä.

Tämän tarpeen kattamiseksi komissio lupaa strategiapaperissaan seuraaville vuosille kattavan suunnitelman, joka sisältää myös rahoitusmahdollisuudet ja -tarpeet.

Vety polttoaineena vaatii mittavaa uusiutuvan panostusta

Muutoksen edessä on kuitenkin isoja esteitä. Yli 90 prosenttia vedystä saadaan toistaiseksi fossiilisista polttoaineista. Tämän korvaaminen nollapäästöisellä puhtaalla vedyllä edellyttää huimaa uusiutuvan energian kapasiteetin rakentamista.

Uudet selvitykset osoittavat lisäksi, että vain murto-osa puhtaalla vedyllä toimivasta ajoneuvokannasta vuonna 2050 edellyttää uusia merituulipuistoja, jotka vastaavat laajuudeltaan Tanskan pinta-alaa. Puhtaan liikenteen kampanjaryhmittymä ’Transport and Environment’ sanookin selvitysten osoittavan, että sähköllä tuotettavia polttoaineita tulisi ensisijaisesti käyttää laiva- ja lentoliikenteessä.

Se että vain 10 prosenttia henkilö- ja pakettiautoista sekä pienistä trukeista olisi vetykäyttöisiä ja toiset 10 prosenttia e-dieselkäyttöisiä, vaatisi 41 prosenttia enemmän uusiutuvaa vuonna 2050, kuin että ne toimisivat akkukäyttöisesti.

Komissio uskoo EU:n omavaraiseen akkutuotantoon

Mutta myös akut sähköisissä ajoneuvoissa ovat ongelmallisia, koska niiden valmistukseen tarvitaan kobolttia ja litiumia, joita on tuotava EU:hun. Pehmeä, hopeanhohtoinen alkalimetalli litium lisättiin tänä vuonna EU:n kriittisten raaka-aineiden listalle, ja komissio uskoo Euroopan tulevan lähes kokonaan omavaraiseksi litiumin tuotannon suhteen vuoteen 2025 mennessä.

Samoin komissio sanoo Euroopan voivan tuottaa vuoteen 2025 mennessä tarpeeksi akkuja nopeasti kasvavalle sähköajoneuvojen tuotantomäärälle niin, ettei tarvitse nojata lainkaan tuontimateriaaleihin.

- Luotan siihen, että vuoteen 2025 mennessä EU kykenee tuottamaan riittävästi akkukennostoja eurooppalaisen autoteollisuuden tarpeisiin ja jopa rakentamaan omaa vientikapasiteettia, komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič totesi eurooppalaisen akkuteollisuuden online-konferenssissa.

Ensi vuonna EU esittää tiukentuvia CO2-päästöstandardeja henkilö- ja pakettiautoille vuodesta 2025 lähtien, ja luonnoksen mukaan standardit ulotettaisiin koskemaan myös busseja. Raideliikenteestä mainitaan, että Euroopan huippunopea junaliikenne pitäisi kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä ja kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi päästöttömät lentokoneet ja laivat pitäisi saada liikenteeseen vuoteen 2035 mennessä.

Komissio kieltäytyi kommentoimasta EURACTVelle strategialuonnosta, joka muuttunee joiltain osin ennen sen julkistamista.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Geralt / Pixabay