Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitellyt Jaakko Ylätalo muistuttaa, että hiilidioksidin talteenotto on toistaiseksi melko kallista.

— Halpaa menetelmää tuskin keksitään. Viime kädessä poliittiset päätöksentekijät ratkaisevat sen, milloin isoja panoksia vaativa hiilidioksidin talteenotto aloitetaan.

Väitöstyön aiheena oleva hiilidioksidin talteenottojärjestelmä ei ole mullistava idea, mutta se soveltuu hyvin kalkkia käyttävälle teollisuudelle.

— Sen lisäksi, että voimalaitoksen vesihöyrypiiriin integroitava hiilidioksidia talteen ottava laitos lisää sähköntuotannon tehoa, voidaan sen avulla ottaa talteen myös rikkiä. Tätäkin suuremman edun saa kalkkia tuotantoprosessissaan raaka-aineena käyttävä yritys, kun sekä energian tuotannon että teollisuustuotannon päästöt vähenevät. Hyöty olisi moninkertainen.

Jaakko Ylätalo odottaa kalkkiin perustuvasta hiilidioksidin talteenottomenetelmästä kannattavaa vaihtoehtoa paljon energiaa käyttävälle sementti- ja betoniteollisuudelle (kuva: Timo Mikkola).

Kaksi leijupetireaktoria

Välitalon tutkimassa menetelmässä on kyse niin sanotusta calcium looping -prosessista, jossa hyödynnetään kalkin ja hiilidioksidin välistä tasapainoreaktiota.

— Savukaasujen käsittelyprosessissa on kaksi leijupetireaktoria, joista toinen sitoo hiilidioksidia kalsiumoksidiin. Tällöin muodostuu kalsiumkarbonaattia. Kalsiumkarbonaatti johdetaan toiseen reaktoriin, missä hiilidioksidi vapautuu korkeammassa lämpötilassa varastointia varten ja kalsiumoksidi palautetaan talteenottoreaktoriin, missä kierto jatkuu, Ylätalo esittelee.

Savukaasuista erotettu hiilidioksidi voidaan paineistaa ja varastoida vanhoihin öljylähteisiin, merenpohjaan tai kallion sisään, kuten muidenkin menetelmien suunnitelmiin kuuluu.

Negatiivinen hiilidioksidipäästö

Ylätalo muistuttaa, että myös biopolttoainetta käyttävässä voimalaitoksessa voidaan ottaa käyttöön hiilidioksidin talteenottojärjestelmä. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen voidaan taloudellisesti kannustaa myös biopolttolaitosten omistajia.

Lue laajempi haastattelu painetusta Energiauutiset-lehdestä 1/2014.

Teksti: Markku Niskanen
Pääkuva: Scanstockphoto