Aiheesta kirjoittavan New Europe-lehden mukaan EU:ssa nähdään punaista Kiinan Euroopan kaakkoiskulmilla tapahtuvan toiminnan takia. EU:n on vaadittava kyseisten hiilihankkeiden keskeyttämistä EU-alueella ja myös ehdokasmaissa, jotka neuvottelevat kattavista investoinneista Kiinan kanssa, toteaa lehden jutussa ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestö Bankwatch, joka toimii pääasiassa keskisen ja itäisen Euroopan maissa.

- EU-lain noudattamisen tulee koskea myös mitä tahansa infrastruktuurihanketta, toteaa Bankwatchin energia-asiantuntija Pippa Gallop, jonka mukaan EU:n on myös edistettävä lainsäädännön toimeenpanoa hakijamaissa. Unionin on hänestä energiayhteisösopimuksen mukaisesti käytettävä myös kohtuullisia, mutta tehokkaita rangaistukeinoja, jos niin on tarpeen.

- Mikäli sähköntuonnissa otettaisiin käyttöön hiilirajavero, olisi se selvä viesti siitä, että hiilen käyttö sähköntuotannossa ei ole enää taloudellista, Gallop lisää.

’EU:n pitäisi olla tiukempi Kiinan Eurooppa-hankkeita kohtaan’

Kiinan hallitus on hakenut ilmastojohtajuutta YK:n yleiskokouksissa ja sen toimielimissä, mutta se ei ole vielä osoittanut tarvittavaa kunnioitusta maailmanjärjestön työhön liittyviä periaatteita ja normeja kohtaan, päättelee New Europe.

– Xi:n kaksoispuhe alleviivaa sitä, kuinka Kiina väheksyy hiilipommia, jota sen teollisuus pystyttää ulkomaille rakentamalla sinne uusia hiilivoimalaitoksia, toteaa tanskalaisen ympäristö- ja kehitysjärjestön Vedvarende Energin vanhempi neuvonantaja Wawa Wang.

– Se että EU:lta puuttuvat omin normien rikkomiseen liittyvät rankaisutoimet, on kuin kutsu kiinalaisille yrityksille hyödyntää saatavilla olevaa lainoitusta, jonka turvin kiinalaiset EPC-urakoitsijat voivat jatkaa toimiaan jo valmiiksi pirstoutuneessa sääntely-ympäristössä EU:n omalla takapihalla. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei onnistu ilman yhteistyötä Kiinan kanssa, sanoo EU. Niinpä – sanoista on pidettävä kiinni, korostaa Wang.

Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyen totesi äskettäin, että läntinen Balkan on Euroopan sydänmaita, eikä suinkaan Silkkitien välilaskupaikka. Mikäli näin on, EU:n on varmistettava, että Länsi-Balkania koskeva talous- ja investointisuunnitelma heijastelee unionissa sovittua polkua kohti koronapandemiasta elpymistä ja hiilineutraaliutta, sanoo Climate Action Networkin (CAN) Kaakkois-Euroopan energiapolitiikan koordinaattori Viktor Berishaj.

– Alueen talouksien vihertämiseksi tarvitaan oikeita investointityökaluja ja kunnon tekijöitä. Näin päästään irti hiilihankkeista ja kohti vihreää energiakäännöstä. Kiinalaiset investoinnit ohittavat ympäristön, sekä luonnollisen että säännellyn – rikkomalla laillisia velvoitteita näissä maissa. Tämän vuoksi EU:n pitäisi vahvistaa energiayhteisösopimusta ja myös vauhdittaa alueen hakijamaiden hakemusprosessien käsittelyä, Berishaj tähdentää.

Neljästä uudesta hiilivoimalan rakentamoisesta tehty sopimukset

Kiinalaisyhtiöt ovat viime vuosina olleet erityisen aktiivisia e Kaakkois-Euroopassa. Sopimuksia on tehty neljän uuden hiilivoimalan rakentamisesta, kahden voimalan kunnostamisesta, investoimisesta raskaaseen teollisuuteen ja muun infran kuten moottori- ja rautateiden rakentamisesta, Bankwatch totesi syyskuun puolivälissä julkistamassaan lehdistötiedotteessa lisäten, että ainakin kolmen muun uuden hiilivoimalan toteuttamisesta allekirjoitettiin esisopimukset.

Näin tekemällä Kiina ei Bankwatchin mukaan täytä sitoumuksiaan ilmastonmuutostaistelussa, joista se on sopinut EU:n osapuolten 20. huipputapaamisessa.

– Ilmastonmuutoksen rajoittaminen merkitsee yksinkertaisesti sitä, että yhtään enempää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa infrastruktuuria ei pidä rakentaa enää minnekään, sanoo serbialainen Zvezdan Kalmar Belgradissa sijaitsevasta ekologian ja kestävän kehityksen keskuksesta.

Kalmarin mukaan Kaakkois-Euroopan maiden hallitukset kantavat ensisijaisen vastuun huonosta päätöksenteosta ja kiinalaisten rakennushankkeiden täytäntöönpanosta. Mutta hän lisää, että ne väistämättä synnyttävät ongelmia koko EU:lle, kun jäsenyyttä hakevat maat yrittävät mukauttaa omaa lainsäädäntöään EU-lakeihin.

New Europe on EU-asioihin keskittyvä sanomalehti, jonka perusti kreikkalainen Basil Coronakis vuonna 1993. Coronakis on lehden päätoimittaja ja julkaisuyhtiön toimitusjohtaja. Lehden pääkonttori ja toimitus sijaitsevat Brysselissä.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Bankwatch