Suomi toteuttaa määrätietoista ilmastopolitiikkaa, toteaa kansainvälinen energiajärjestö IEA Suomea koskevassa maa-arvioinnissa. Kivihiilen kieltolaki ja öljyn käytön puolittaminen ovat tästä hyviä esimerkkejä.

IEA:n kuitenkin muistuttaa, että valittujen toimenpiteiden hinta ja vaikuttavuus on pidettävä kirkkaana mielessä. Kun Suomi esimerkiksi tavoittelee uusiutuvalle energialle 30 prosentin osuutta liikennepolttoaineiden käytössä, olisi samalla pidettävä huolta biopolttoaineiden tuotannon kestävyydestä. Tavaroiden kuljetus, merenkulku ja ilmailu edellyttävät myös biotalouden panostuksia.

— Suomen pyrkimys vähentää autojen omistusta ja uusien liikennepalveluiden kehittäminen ovat kannatettavia asioita. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua liikenteen kokonaispäästöjen kustannuksella, IEA huomauttaa raportissaan.

— Autojen ja liikennejärjestelmien energiatehokkuuden parantaminen ja nollapäästöisten kulkuneuvojen lisääminen laajentavat kokonaisvaltaista näkökulmaa liikenteestä, toteaa IEA:n varapääjohtaja Paul Simons.

Energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen toteaa Suomen jatkavan pitkän aikavälin ilmasto-ongelmien ratkomista ja pitävän mielessä ympäristön kestävyyteen, energiavarmuuteen ja kilpailukykyyn liittyvät asiat.

— Verotusta ja tukijärjestelmien käyttöä arvioidaan mm. sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja liikenteessä. Pureudumme ajoneuvojen energiatehokkuuteen ja nollapäästöisten ajoneuvojen asemaan. Lisäksi pohdimme verotuksellisten toimenpiteiden käyttöä ja niiden vaikuttavuutta liikenteessä, Tiilikainen toteaa.

— Vuoropuhelu Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa on myös hyödyllistä näissä asioissa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisee viiden vuoden välein Suomea koskevan maa-arvioinnin. Siinä analysoidaan Suomen harjoittamaa energiapolitikkaa ja annetaan suosituksia uusista politiikkatoimista.

Tänä vuonna arvio painottuu taakanjakosektorin eli päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästövähennystoimiin — erityisesti liikenteen päästövähennystoimet ovat syynissä. Raportti pureutuu myös metsäbiomassan kestävään käyttöön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuuteen osana sähkösektorin muutosta.

Pitkäjänteisyys tuottaa tulostaa

IEA:n havainnoima ennakoiva energiapolitiikka ja pitkäjänteisyys mahdollistavat tehokkaat päästövähennystoimet, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Epävakaus on energiayrityksille silkkaa myrkkyä.

Tästä syystä Suomen asema energiamurroksessa on ollut Leskelän mielestä hyvä. Haasteisiin on kyetty vastaamaan hyvin toimivan energiajärjestelmän ja osaamisen avulla. Tästä on hyötynyt myös energiasta riippuvainen vientiteollisuus ja koko kansantalous.

— IEA:n maa-arvio osoittaa, miten hyvin suomalainen pitkäjänteinen energiapolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, Leskelä huomauttaa.

Suomalaisten menestys perustuu monipuolisten energialähteiden käyttöön.

— Energia-alan on helppo yhtyä maa-arvioinnin suositukseen ennakoitavan energiapolitiikan ja pitkän aikavälin ilmastostrategian välttämättömyydestä.

Suomalaiset energiayhtiöt investoivat vuosittain yli kaksi miljardia euroa uuteen energiatekniikkaan. Sen avulla voidaan tuottaa tehokkaammin ja puhtaammin sähköä ja kaukolämpöä.

Leskelän mielestä poliittisen ohjauksen olisi aina perustuttava vaikutusten arvioimiseen — esimerkiksi siihen, miten valitut keinot tai tukimuodot vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.

— Yksittäisiä teknologioita tai energialähteitä ei ole järkevää ohjailla tukijärjestelmien tai verojen avulla.

Maa-arviossaan IEA nostaa positiivisina asioita energian toimitusvarmuuden ja panostukset uuteen teknologiaan. Lisäksi arviointi korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä energia- ja ilmastopolitiikan toimeenpanossa.

— Energiamarkkinat ja järjestelmät ovat rajat ylittäviä. Siksi myös politiikan on oltava sitä, Leskelä huomauttaa.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto