Uusiutuvan energian käytöllä, tuotannolla ja kuljetuksilla on merkitystä aluetaloudelle. Kyselyn perustella kuntavaikuttajista 83 prosenttia arvioi uusiutuvan energian merkityksen olevan hyvin suuri tai kohtalaisen suuri oman kunnan aluetalouteen lähitulevaisuudessa.

Usko uusiutuvan energian merkitykseen kuntapäättäjien keskuudessa on vahva kautta koko Suomen. Lapissa jopa 97 prosenttia arvioi merkityksen olevan kohtalaisen suuri tai hyvin suuri. Lähes yhtä suuri joukko (96%) ajattelee samalla tavalla Etelä-Karjalassa. Uudenmaan alueella usko on vähäisintä, mutta sielläkin 67 prosenttia päättäjistä arvioi uusiutuvan energian merkityksen aluetaloudelle vähintään kohtalaisen suureksi.

Millä keinoilla käyttöä lisättäisiin?

Kuntapäättäjistä 60 prosenttia pitää kuntien ”kestäviä energiahankintoja” hyvänä keinona lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksia kannattaa 46 prosenttia, alueellista energianeuvontaa 41 prosenttia sekä energiankäytön, -tuotannon ja liikenteen entistä parempaa huomioimista 37 prosenttia.

Kyselystä ei selviä se, haluaisivatko kuntapäättäjät lisätä uusiutuvan energian käyttöä kuntien omistamien energiayhtiöiden energiantuotannossa — kunnat omistavat suomalaisista energiayhtiöistä vajaat 30 prosenttia ja kaukolämpöyrityksistä yli 90 prosenttia.

Puuenergia merkittävin

Uusiutuvan energian tuotantomuodoista kuntapäättäjät pitävät puuenergiaa merkittävimpänä oman kuntansa alueella lähitulevaisuudessa — kaikista vastaajista 75 prosenttia nostaa puuenergian merkittävyyslistan kärkeen. Puuenergian merkitys vähenee mitä suurenpien kuntien päättäjiltä asiaa kysytään. Yli 50 000 asukkaan kunnissa päättäjistä 61 prosenttia pitää puuenergiaa merkittävimpänä, kun alle 5000 asukkaan kuntien vaikuttajista 87 prosenttia nostaa puun tärkeimmäksi.

Suurten kuntien päättäjistä tuulivoiman nostaa tärkeyslistalla kärkeen 60 prosenttia päättäjistä. Alhaisimmillaan tuulivoiman merkitys on 20 001–50 000 asukkaan kuntien päättäjien keskuudessa — 41 prosenttia pitää sitä merkittävimpänä.

Kokonaistarkastelussa tuulivoiman merkitys on selvä kolmonen 45 prosentin osuudella — merkittävyydessä sen ohitse kiilaavat lämpöpumput (47%). Aurinkoenergiaa pitää merkittävimpänä 36 prosenttia päättäjistä ja biokaasuja 35 prosenttia. Vesivoimaa pitää merkittävimpänä vain 13 prosenttia kuntapäättäjistä.

Alueelliset kannatuserot suuria

Puuenergian asema on Kainuussa korkeimmillaan: 94 prosenttia Kainuun alueen kuntapäättäjistä pitää puuenergiaa merkittävimpänä, Kymenlaakson päättäjistä vain 54 prosenttia. Tuulivoima saa suurimman kannatuksen Pohjanmaalla (81%) ja alhaisimman Etelä-Savossa (13%).

Aurinkoenergian merkitykseen uskotaan eniten Etelä-Karjalassa (54%) ja vähiten Keski-Pohjanmaan kunnissa (16%). Vesivoimaa pidetään merkittävimpänä tuotantomuotona Lapissa (36%), mutta Varsinais-Suomen kuntien päättäjistä vain kolme prosenttia nostaa sen merkittävimmäksi.

Peltobiomassaa arvostetaan Pohjois-Karjalassa — 30 prosenttia alueen kuntavaikuttajista pitää sitä merkittävimpänä. Etelä-Karjalassa vain kaksi prosenttia vastanneista nostaa sen kärkeen.

Lämpöpumppujen merkittävyys on valtakunnallisesti tasaisinta. 63 prosenttia Varsinais-Suomen kuntapäättäjistä pitää lämpöpumppuja merkittävimpänä tapana tuottaa uusiutuvaa energiaa, mutta Keski-Pohjanmaan kunnissa 28 prosenttia.

Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy Motiva Oy:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 1367 kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea.

Tutkimus on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.

Kuva: Scanstockphoto