Suomalainen energiateollisuus odottaa Pariisin ilmastokokouksen tekevän merkittäviä päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällä kertaa siihen on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet — aikaisemmin ilmastopolitiikan toteuttamisessa venkoilleet USA ja Kiina ovat jo ennakkoon ehtineet kertoa suunnitelmistaan. Alustavia lupauksiakin kaksi suurta ilmastopäästöjä aiheuttavaa maata on antanut.

Lähtökohdat Pariisin ilmastokokoukselle marraskuun lopussa ovat hyvin erilaiset kuin Kiotossa vuonna 1997, jolloin teollisuusmaat sopivat päästöjensä vähentämisestä. Pariisissa ilmastosopu on tarkoitus rakentaa maiden omista lähtökodista, kun taas Kiotossa maat sitoutuivat sopimuksen sisältämiin yhteisiin tavoitteisiin. Pariisissa kukin maa voi ilmoittaa minkälaisiin päästövähennyksiin ne voivat sitoutua vuoden 2020 jälkeisessä ajassa.

Tällä kertaa myös kehitysmailla ja kehittyvillä mailla on merkittävä rooli päästövähennystyössä. Aikaisemmin toiminta painottui teollisuusmaihin.

— Kaikki merkittävät kansantaloudet on yksinkertaisesti saatava mukaan. Kansallisia sitoumuksia odotetaan kaikilta G20-mailta, mutta myös suurten kehitysmaiden ja kehittyvien maiden on vähennettävä päästöjään, toteaa Energiateollisuus ry:n ilmastopolitiikan asiantuntija Joona Poukka.

Uuden sopimuksen kannalta merkittävimpiä kysymyksiä ovat pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, vastuunjako kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden välillä, ilmastotoimien rahoittaminen, ilmastomuutoksen sopeutumisen keinot sekä ilmastosopimuksen oikeudellinen muoto. Yleisenä tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteen asteeseen.

Poukka muistuttaa, että maiden mahdollisesti antamat sitoumukset ilmastomuutosta hillitsevistä toimista eivät edes yhteenlaskettuna vielä riitä tavoitteen saavuttamiseen. Tästä huolimatta edessä voi olla lupaavia uusia avauksia.

— Uusi sopimus ei rajoitu enää teollisuusmaiden tekemisiin. Samalla tavoitellaan uudenlaista yksinkertaista kehikkoa ilmastotyön jatkolle. Ideana on toiminnan jatkuva parantaminen ja sitoumusten tiukentaminen vähitellen, jotta kriittinen päästötaso maailmassa ei ylittyisi, Poukka kertoo.

— Todennäköisesti Pariisissa ei saada sovittua kaikista kysymyksistä, vaikka kokous olisikin menestyksekäs. Neuvotteluja on jatkettava tulevien vuosien aikana.

Kasvihuonekaasupäästöille hintalappu

Suomalainen energiateollisuus on nostanut pöydälle joukon asioita, joihin se odottaa päätöksiä Pariisista. Niistä merkittävin on päästöjen globaali arvottaminen — kasvihuonekaasuille olisi saatava maailmanlaajuinen hinta. Poukka kertoo, että tämä voidaan toteuttaa globaalin päästökauppajärjestelmän tai hiilipohjaisen verotuksen avulla.

— Päästöjen hintaohjaus on kustannustehokasta, mutta maailmanlaajuisen kilpailun kannalta myös reilua.

Hiilidioksidipäästöjä koskeva maailmanlaajuinen hintajärjestelmä hillitsee myös ns. hiilivuotoa. Teollisuuden ei enää tarvitse valita tuotantolaitostensa paikkaa sillä perusteella joutuuko se maksamaan aiheuttamistaan hiilidioksidipäästöistä vai ei joudu. Jos päästökauppajärjestelmä on globaali, maksavat sen piirissä olevat toimijat aiheuttamistaan päästöistä joka puolella maailmaa.

Bioenergian asema kansainvälisen ilmastopolitiikan keinona kaipaa myös selkiyttämistä. Energiateollisuuden mielestä bioenergian käyttöön panostaminen ja hiilinielut ovat oivallisia tapoja torjua ilmastomuutosta. Suomella on muitakin hyväksi havaittuja keinoja.

— Sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä kaukolämmitys- ja kaukojäähdytys ovat koeteltuja ja tehokkaita menetelmiä tuottaa energiaa kustannustehokkaasti. Ne kelpaavat myös Suomen cleantech-vientiä vauhdittamaan.

Yksityisen sektorin aktivoimisesta onkin energiateollisuuden mielestä hyötyä ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Cleantech tarjoaa yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa poliitikkoja ilmastopolitiikan toteuttamisessa.

Pariisin ilmastokokous järjestetään 30.11.–11.12.2015. Mukana ovat kaikki maailman maat.

Kuva: Scanctockphoto