Saksan liittohallitus sivuutti suunnitelman toimittamisen lähes huomaamattomasti kesäkuun toisella viikolla samaan aikaan, kun se esitteli ylpeästi vetystrategiaansa maailmalle. Mediakohun välttelyä selittää osaltaan tietysti se, että muodollinen deadline luovutukselle olisi ollut puoli vuotta aiemmin. Saksan täytettyä velvollisuutensa Irlanti on nyt ainoa jäsenmaa, jolta komissio ei suunnitelmaa ole vielä saanut.

Jäsenmaat valmistelivat alustavat energia- ja ilmastosuunnitelmansa jo vuonna 2018, mutta sen jälkeen komissio pyysi hallituksia terävöittämään ja konkretisoimaan suunnitelmiaan. Tämän Saksakin on nyt siis tehnyt. Suurimmat muutokset alustavaan suunnitelmaan verrattuna ja talousministeriön mukaan myös syyt myöhästymiseen ovat hiilestä luopumishanke ja ilmastonsuojelulaki, jotka saatiin valmistelluiksi syksyllä 2019.

Ydintavoitteiden luvut jäivät ennalleen

Nyt luovutetussa suunnitelmassa on lukuisia toimia, jotka on sisällytettävä 10 vuoden jaksolle. Toimet koskevat liikennettä, kiinteistöjä, maataloutta, teollisuutta, energiaa ja jätehuoltoa. Ensimmäistä kertaa jokaisen sektorin toimenpiteille on määriteltävä sitovat hiilibudjetit, ja liikenteelle ja rakennuksille erikseen hiilidioksidihinnoittelu vuodesta 2021 lähtien.

Uudistuksista ja lisäyksistä huolimatta ydinluvut Saksan energia- ja ilmastosuunnitelmassa jäivät ennalleen. Vuoteen 2030 mennessä maa aikoo vähentää kasvihuonekaasujaan 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Viime vuonna päästövähennysprosentti oli 35,7.

Uusiutuvan energian osuuden kokonaisenergian loppukulutuksesta on tarkoitus nousta 30 prosenttiin vuonna 2030. Tällä hetkellä osuus on vasta 17,5 prosenttia, vaikkakin sähköntuotannossa uusiutuvien osuus yltää jo 40 prosenttiin.

Suunnitelmaan on nyt ensimmäistä kertaa otettu määrällinen tavoite energiatehokkuudelle. Se on johdettu suoraan Saksan ilmastonsuojelulaista, jonka mukaan maan energiankulutuksen on tulevan vuosikymmenen aikana vähennyttävä 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2008.

’Löysiä lupauksia uusituvasta energiasta’

- Yhtä kaikki, kasvussa on paljon ’pehmeää’, sanoo ajatushautomo Agora Energiewenden uusiutuvan energian projektijohtaja Thorsten Lenck. Strategian monissa osissa mennään hänen mielestään yltiöpäisyyksiin, erityisesti uusiutuvan energian osalta.

Suunnitelmassa asetetaan tavoitteet tietylle alueelle, mutta ei yksityiskohtaisia mittauksia niiden saavuttamiseksi. Sen sijaan suunnitelmassa viitataan uusiutuvaa energiaa koskevaan lakimuutokseen, jota koskevan esityksen liittohallitus on luvannut antaa myöhäiskesällä.

Jos ja kun muutoksia tulee, niistä ilmoitetaan suunnitelman mukaan mahdollisimman pian. Lenckin mukaan tämä ei ole kuitenkaan vankalla pohjalla. Hän viittaa suunnitelmassa esitettyyn 65 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuodelle 2030, mitä ei ole vielä laillisesti vahvistettu. Hänestä hallituksen pitäisi tässä suhteessa lunastaa lupauksensa.

Lenck kehottaakin hallitusta uusimaan kiireellisesti ja perusteellisesti uusiutuvan energian lain, jossa määriteltäisiin selkeät kasvupolut ja raivattaisiin byrokraattiset esteet poluilta pois.

Muutoin vihreän sähkön tavoitetta ei saavuteta sitäkään. Erityisesti tuulivoiman rakentaminen on jo nyt joutunut seisahtaneeseen tilanteeseen Saksassa. Kun katsoo tuulivoiman kasvulukuja, on pelottavaa havaita, kuinka kaukana välttämättömältä laajentumispolulta olemme, Lenck toteaa.

Agora Energiewenden maaliskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan Saksalla on uhka jäädä itse määrittelemästään 65 prosentin uusiutuvan tavoitteestaan 10 prosenttia. Sen ehkäisemiseksi merituulivoimaa olisi lisättävä vähintään 25 GW, kun kansallisessa suunnitelmassa kasvua on vain 20 GW. Ja maatulivoiman rakentamisessa olisi päästävä entiseen tahtiin.

Kaiken huipuksi suunnitelman skenaariossa ei oteta huomioon äskettäin julkistettua vetystrategiaa, joka itsessään johtaa sähkönkysynnän kasvuun 20 TWh:lla vuoteen 2030 mennessä.

Vain Tanskalla on Pariisi-kelvolliset tavoitteet

Tulevien viikkojen aikana komissio tutkii, onko Saksan energia- ja ilmastosuunnitelma riittävän kunnianhimoinen ajatellen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.

Saksan ympäristö- ja talousministeriöiden tilaamassa kahdessa selvityksessä nousi kummassakin esiin epäilyksiä. Niiden mukaan ilmastonsuojelulain edellyttämillä toimilla vuoden 2030 tavoitteista jäätäisiin ideaalitilanteessa 3-4 prosenttia. Erityisesti liikenne- ja rakennussektorin toimenpiteet eivät ole riittäviä.

Ympäristöryhmien tekemässä 15 toimitetun suunnitelman arvioinnissa päädyttiin siihen, että uudet suunnitelmat olivat vuoden 2018 luonnosomaisia suunnitelmia parempia. Mutta ilmastokunnianhimoaan olivat kasvattaneet vain Tanska, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Kreikka. Ja vain Tanska olisi maa, joka saavuttaisi Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet.

Toisaalta Saksan ilmasto- ja energiapolitiikassa on hiljattain nähty paljon kehitysaskeleita: aurinkoenergiatavoitetta on nostettu, kiista tuulivoimaloiden minimietäisyyksistä on saatettu loppuun ja vetystrategia on julkistettu.

Myös aiempaa enemmän rahaa on nyt saatavilla. Koronavirukseen liittyvässä elvytyspaketissa Saksan hallitus varasi vähintään 30 miljardia euroa ilmastonsuojeluhankkeisiin. Ja vaikka paketissa luvatut toimenpiteet eivät näykään kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa, raha on kuitenkin se, joka ratkaisee.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Scanstockphoto