Asiasta uutisoineen Climate Home News -julkaisun mukaan tavoitteena on pystyttää Pohjanmerelle ja Itämerelle kaksi suurta merituulivoimakeskittymää, joiden yhteiskapasiteetti yltäisi 4 GW:iin. Hankkeen mittakaavaa voi verrata Tanskan koko nykyiseen merituulivoimakapasiteettiin, joka oli vuoden 2019 lopussa noin 1,7 GW.

Suunnitelma sisältyy keskiviikkona 20.5. Tanskan hallituksen julkaisemaan ehdotukseen, jolla maa aikoo saavuttaa sitovat ilmastotavoitteensa. Tanskan tavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimmasta päästä. Puoli vuotta sitten maassa hyväksyttiin uusi ilmastolaki, jonka mukaan Tanskasta on tarkoitus tulla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050.

Myös vientituotteeksi 

Vielä parlamentin hyväksyntää vailla olevassa ehdotuksessaan maan hallitus haluaa avata uuden aikakauden merituulivoiman voimakkaaksi laajentamiseksi, mikä voisi toteutua ’energiasaarten luomisella’. Tanskassa suunnitelluilla kahdella energiasaarella olisi kummallakin kapasiteettia vähintään 2 GW, mikä tarkoittaisi maan nykyisen merituulivoimatehon yli kaksinkertaistumista.

- Tanskan on oltava vihreä edelläkävijämaa ja siksi pidämme kiinni ilmastoa koskevasta korkeasta kunnianhimotasosta, vaikka elämme parhaillaan historiallista koronakriisiaikaa, Tanskan ilmastoministeri Dan Jørgensen totesi lausunnossaan.

- Esitämme pakettia, joka paitsi vähentää päästöjä lyhyellä aikavälillä myös tasoittaa tietä tulevalle ilmastoneutraalille Tanskalle, Jørgensen jatkoi lausuntoaan.

Energiasaarten odotetaan tuottavan sähköä enemmän kuin tanskalaisten kotitalouksien vuotuinen tarve on, ja sen myötä maan hallitus toivoo, että vihreää ylijäämäsähköä voidaan viedä Tanskan eurooppalaisiin naapurimaihin.

Toinen merituulivoimakeskittymistä olisi tarkoitus rakentaa Pohjanmereen tehtävälle keinotekoiselle saarelle, josta voitaisiin vetää kaapeliyhteys Hollantiin. Pitemmällä tähtäimellä saaren kapasiteetti voitaisiin nostaa jopa 10 GW:iin.

Toinen keskittymä on korvamerkitty Itämereen Bornholmin saarelle, josta voitaisiin puolestaan rakentaa yhteys Puolaan. Tanska aikoo julkistaa kumpaakin yhteyttä koskevan avoimen konsultaation.

Pitemmällä tähtäimellä saarten ylijäämäsähköllä voitaisiin tuottaa vihreää vetyä ja käyttää sitä polttoaineena lentokoneissa, rekoissa, laivoissa ja lämmityksessä.

Kapasiteetin kasvattaminen tuo lisähaasteita

Energiasuunnittelun professori Brian Vad Mathiesen Aalborgin yliopistosta kertoi Climate Home Newsille olevansa “äärimmäisen toiveikas” ehdotuksesta, joka muodostaa ”hyvän perustan poliittisille neuvotteluille”.

Vad Mathiesenin mukaan nyt on otollinen aika perustaa energiasaaria, joita voidaan myöhemmin laajentaa. Professorin tutkimus osoittaa, että kumpaisenkin saaren tuulivoimakapasiteettia voidaan kasvattaa 4-5 GW:iin seuraavien 5 -7 vuoden aikana.

- Kapasiteetin lisäkasvattamisesta voisi kuitenkin tulla tekninen haaste, sillä energian siirtäminen jo itsessään vaatisi huimasti sähköä. Ei ole helppo siirtää tuollaista määrää sähköä eurooppalaisiin sähkönkysyntäkeskuksiin. Se vaatisi EU-tason yhteistyötä, Vad Mathiesen sanoo.

Tanskan hallituksen ilmastosuunnitelmaan sisältyy tutkimus- ja kehitysrahoitusta, josta noin 54 miljoonaa euroa osoitetaan vuosittain hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden kehittämiseen sekä biokaasuinvestointien tukemiseen.

Kannustimia ja tukia aiotaan suunnata energiatehokkuuden parantamiseksi kodeissa ja muissa rakennuksissa sekä uusiutuvan energian lisäämiseksi lämmityskohteissa. Pakettiin kuuluu myös tiekartta kohti hiilineutraalia jätesektoria vuoteen 2030 mennessä.

Hallituksen energia- ja ilmastosuunnitelma on ensivaihe laajassa strategiassa, jolla Tanska yritetään vieroittaa fossiilisista polttoaineista. Maataloutta ja liikennettä koskevat suunnitelmat odotetaan julkaistaviksi myöhemmin tänä vuonna.

EU:n merituulivoimastrategia ulos syksyllä

Euroopan komission odotetaan esittelevän EU:n merituulivoimastrategian lokakuussa. Sellaista tarvitaan, koska Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n mukaan on hyvin mahdollista, että merituulivoimasta tulee unionin ykkössähkönlähde 2040-luvun alussa.

Komissio arvioi, että EU:ssa on 230:stä 450:een GW merituulivoimakapasiteettia vuoteen 2050 mennessä, jotta Euroopan Vihreän diilin tavoitteet saavutetaan. Kyseessä on huomattava määrä verrattuna nykyiseen 22 GW:n kapasiteettiin.

Saksan hallitus odottaa mielenkiinnolla EU:n ehdotuksia, jotta jäsenmaat voivat ottaa kantaa strategiaan ennen joulukuun loppua, jolloin Saksan EU-puheenjohtajuus päättyy.

Merituulipuistot ovat Saksan uusiutuvan energian politiikassa ykkösasioita. Maa aikookin hyödyntää paitsi EU-puheenjohtajuuttaan myös Pohjanmeren yhteistyöjärjestön tämänvuotista puheenjohtajuuttaan saadakseen aikaan kansainvälisen viitekehyksen merituulipuistojen rakentamiselle.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock