Prosessissa vapautuu hiilidioksidia, joka taas kiihdyttää sammalten kasvua. Metaanin hapettamisen yhteydessä sammaleet sitovat itseensä myös typpeä. Suomen Akatemian rahoittaman uuden tutkimuksen mukaan turvevarantojen kasvu näyttäisi hidastavan ilmastomuutosta. Tutkimuksessa selvitettiin metaania hapettavien bakteerien merkitystä metaanin ja ilmakehän typen sitoutumisessa rahkasammaliin. Tutkimus toteutettiin eri-ikäisillä suoalueilla Siikajoelle Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuksen mukaan soilla syntyvä metaani säätelee sammaleen kasvua saatavilla olevien ravinteiden kautta. Soiden typpitalous näyttääkin olevan yhteydessä metaanin kiertoon.

Soiden sammalpeite estää haitallisen metaanikaasun pääsyn ilmakehään, koska rahkasammalien sisällä viihtyvät bakteerit tuhoavat metaania hapettamalla. Hapettamisen yhteydessä syntyvä hiilidioksidi taas kiihdyttää sammaleen kasvua ja sammaleen kykyä sitoa itseensä typpeä ilmakehästä. Tutkimuksen mukaan tämä selittää soille kertyneen suuren typen määrää, mutta myös rahkasammaleen kasvumenestyksen vähäravinteisilla suoalueilla. Tutkimuksen johtopäätös on, että turvevarantojen kasvu hidastaa ilmastomuutosta.

Aikaisemmin mittausongelmat ovat estäneet metaania hapettavien bakteereiden toiminnan tutkimisen. Uusi tutkimusmenetelmä tuotti kuitenkin yllättäviä tuloksia.

Tuula Larmolan, Sanna M. Leppäsen, Eeva-Stiina Tuittilan, Maija Aarvan, Päivi Merilän, Hannu Fritzen ja Marja Tiirolan tekemä tutkimus Methanotrophy induces nitrogen fixation during peatland development toteutettiin Jyväskylän, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tutkimustulokset on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences –lehdessä.