— Olisi yllättävää, jos uudesta uusituvan energian tukijärjestelmästä tulisi pysyvät ratakaisu, toteaa asiantuntija Jenni Patronen Pöyry Management Consulting Oy:stä.

Uusiutuvan energian markkinoille pääsyn helpottaminen on kuin lumipallon työntämistä mäen päälle. Tukijärjestelmien voimalla pallo saadaan mäen harjalle, josta pallo vieri omin voimin rinnettä alas. Samalla lumipallo kuitenkin kasvaa.

— Näin on käymässä tuulivoimalle pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, Jenni Patronen toteaa.

Patronen arvioi, että nyt Suomessa käyttöön otettava kilpailuttamiseen perustuva uusi uusiutuvan energian tukijärjestelmä jää viimeiseksi ylimenokauden ratkaisuksi.

— Olisi yllättävää, jos siitä tulisi pysyvä.

Tuulivoiman reipas kasvu on kuitenkin jo ehtinyt muuttaa pohjoismaisten sähkömarkkinoiden hinnanmuodostuksen periaatteita. Tuulivoima ohjaa sähkön hintakehitystä ja samalla se pyrkii painamaan kaikenlaisen sähkön hintaa.

— Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kärsii kehityksestä, mutta vesivoiman arvo nousee, koska vesivoimalla voidaan helposti säätää tuulivoiman äkillisiä tuotannon muutoksia, Patronen toteaa.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla tuotettu sähkö on näillä näkymin kilpailukykyistä vasta silloin, kun sähköstä saa 55—60 euroa megawattitunnilta. Tämän vuoden aikana hinta on vaihdellut Pohjolassa 30 eurosta 50 euroon megawattitunnilta.

Patrosen mielestä siirtoverkkoinvestoinnit korostuvat tällaisessa tilanteessa. Kunhan siirtoverkkoihin investoidaan riittävästi, saadaan uusi sähköntuotanto levitettyä mahdollisimman tehokkaasti yhteispohjoismaisten markkinoiden jokaiseen kolkkaan. Tämä liudentaa myös haitallisia sähkömarkkinavaikutuksia.

— Isossa kuvassa, eli Pohjoismaiden ja Baltian yhteisillä sähkömarkkinoilla, tuulivoiman tuotanto ja kysyntä ajoittuvat kuitenkin hyvin. Siksi tuulivoiman markkinoita kannibalisoivat vaikutukset näyttävät jäävän vähäisiksi.

PPA-sopimukset muuttavat asetelmaa

PPA-sopimusten yleistyminen uusiutuvan energian investoinneissa vähentää tukijärjestelmien tarvetta. Se lisää myös sähköntuotantokapasiteettia. PPA-sopimuksella (Power Purchase Agreement) esimerkiksi tuulisähkön tuottaja ja tuulisähkön ostaja sopivat etukäteen hinnasta, jolla tietyn rakennettavaksi suunnitellun tuulipuiston koko sähköntuotanto myydään ostajalle tietyksi ajaksi. Tämä helpottaa investoijaa arvioimaan hankkeensa kannattavuutta, mutta siitä on myös apua rahoituksen hankkimisessa.

Patrosen mielestä PPA-sopimuksen vaikuttavat samalla tavalla kuin tukijärjestelmät.

— Hakukoneyhtiö Google on jo hankkinut tällä tavalla 190 megawattia uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja huonekaluketju IKEA lähes yhtä paljon — 107 megawattia.

Pohjoismaisille markkinoille voi tulevaisuudessa kohdistua myös uudenlaista kysyntää. Kun kaukolämpöyhtiöt miettivät keinoja korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä päästöttömillä tavoilla, ei tämä automaattisesti tarkoita sitä, että polttoaineeksi valitaan biomassaa.

— Suuret lämpöpumput voivat osoittautua kannattavaksi tavaksi tuottaa kaukolämpöä, mikäli sähkön hinta on sopiva. Tämä lisää sähkön kysyntää, Patronen toteaa.

Kuka tietää, josko kaukolämpöä tuottavan lämpöpumppulaitoksen kylkeen nousee tulevaisuudessa laitoksen sähköntarpeita tyydyttäviä tuulivoimalaitoksia.

KAINALOSSA

Markkinaehtoinen tukijärjestelmä

Uusi Suomeen lanseerattu uusiutuvan energian tukijärjestelmä perustuu kilpailuttamiseen. Sen tavoitteena on saada markkinoille vuosittain 1,4 terawattituntia vihreää sähköä. Kilpailutukseen voivat osallistua tuulivoimalaitokset ja uudet pienikokoiset puuta ja biopolttoaineita käyttävät voimalaitokset — myös yhteistuotantolaitokset. Lisäksi kisaan voivat osallistua aurinkovoimalaitokset. Kilpailuttamisen jälkeen edullisimpien tarjousten tekijät saavat tukieuroja.

— Uusiutuvaa energiaa käyttäville yhteistuotantolaitoksille on järjestelmässä asetettu ehtoja. Tämä vie järjestelmästä dynaamisuuden ja käytännössä tuet ohjautuvat tuulivoimalle, toteaa asiantuntija Jenni Patronen Pöyry Management Consulting Oy:stä.

Tukijärjestelmää mainostettiin aikanaan teknologianeutraaliksi, mutta yhteistuotantoon tehdyt rajoitukset ja vesivoiman sulkeminen kokonaan järjestelmän ulkopuolelle vesittivät periaatteen.

teksti ja kuva Petri Sallinen / pääkuva Scanstockphoto