WEC on arvioinut lähes 130 maan energiapolitiikan onnistumista mm. toimitusvarmuuden (energy security), energian saatavuuden ja hinnan (energy equity) sekä ympäristövaikutusten (environmental sustainability) näkökulmasta.

Hyvää Syrin mielestä WECin vuotuisessa rankkauksessa on se, että saatavissa olevat indikaattorit ovat selkeitä, kuten energian saatavuus, jolla voidaan mitata oikeudenmukaisuutta. Erityisesti tämä koskee sähköä.

Professori Sanna Syri

– Energian toimitusvarmuuden ja saatavuuden kohdalla ei myöskään erotella eri energialähteitä, mikä on oikein, mutta toisaalta se lyö kyllä korville useiden maiden ympäristövaikutusarvioissa.

Lämmitystä pitäisi voida myös arvioida

Toisin kuin sähkön liikennepolttoaineiden saatavuus ei Syrin mukaan ole samanlainen perustarve - ainakaan tiheästi asutuilla alueilla, joissa liikkuminen hoituu sujuvasti joukkoliikenteellä. Halpa bensa ei ole hyvän energiajärjestelmän mittari.

Syri olisi kaivannut yhdeksi indikaattoriksi lämmitystä, joka suosisi Suomea energiatehokkaan yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon vuoksi.

Selvitystä esitellyt WEC:n Eurooppa-johtaja Einari Kisel myönsi Syrin kritiikin lämmityksen osalta oikeaksi, mutta sanoi sen johtuvan ennen kaikkea siitä, että raakadatan saaminen lämmityksestä ei monissa maissa onnistu – tai sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Kisel myös sanoi, että WEC mahdollisesti luopuu maiden paremmuusjärjestykseen laittamisesta, mikä sai hyväksyvän nyökkäyksen niin Syriltä kuin tilaisuuden toiselta professorilta Jorma Routilta.

Suomi 8:tena rankinglistassa

Tämän vuoden World Energy Trilemma-selvityksessä Suomi on noussut viisi pykälää sijalle 8. Listan ensimmäisenä on Sveitsi, toisena Ruotsi ja kolmantena Norja. Suomen edellä viidentenä on myös Tanska.

Suomen sijoituksen nousua selittää erityisesti päästöjen väheneminen sekä energian hintojen maltillinen kasvu. Heikohkosta talouskehityksestä huolimatta Suomen vahvuutena pidetään poliittista ja yhteiskunnallista vakautta.

Kansainvälisesti yksi suurimmista energia-ala haasteista on toimintaympäristön poukkoilevuus ja poliittiset riskit. Energia-ala on noussut yhä enemmän poliittisen kiinnostuksen kohteeksi ja siten alaan kohdistuva sääntelypaine on kasvanut viime vuosina.

World Energy Trilemma-selvitykseen

Kuvat: Scanstockphoto ja Sanna Syri