Fossiilisten polttoaineiden osuus unionin sähköntuotantopaletissa putosi viime vuonna 37 prosenttiin, ja loput 25 prosenttia sähköstä tuotettiin ydinvoimalla. Näin paljastavat tilastot, jotka ajatushautomot Ember ja Agora Energiewende julkaisivat yhdessä maanantaina 25.1.

Sekä tuulivoimassa että aurinkoenergiassa tuotantokapasiteetti kasvoi vuonna 2020, mikä johti siihen, että tuulivoiman osuus tuotannosta kohosi 14 prosenttiin ja aurinkoenergian osuus 5 prosenttiin. Yhdessä ne siten tuottivat EU:n sähköstä viidenneksen.

Loppuosuus uusiutuvista (19%) tuotettiin pääasiassa vesivoimalla ja bioenergialla. Näiden osuudet eivät kuitenkaan viime vuosina ole juuri muuttuneet, eivätkä ne absoluuttisestikaan ole liiemmälti enää kasvaneet.

- Globaalin ilmastotaistelun vuosikymmenen alkajaisiksi voidaan tyydytyksellä todeta, että Eurooppa on jo saavuttanut vihreän sähkön käännekohdan. Tuulivoiman ja aurinkoenergian ripeä kasvu on suistanut hiilen alamäkeen, mutta tämä on vasta alkua, sanoo Emberin vanhempi analyytikko Dave Jones.

Uusiutuvien nousu ja fossiilisten polttoaineiden lasku ovat merkinneet sitä, että Euroopan sähköntuotanto oli viime vuonna 29 prosenttia puhtaampaa kuin vuonna 2015.

Jonesin mukaan Eurooppa ei luota tuuleen ja aurinkoon ainoastaan sen vuoksi, että hiilestä päästään eroon vuoteen 2030 mennessä, vaan myös siksi, että kaasusähkön tuotantoa ja suljettavia ydinvoimalaitoksia voidaan korvata. Lisäksi sähköautojen ja lämpöpumppujen tuoma lisäsähköntarve pitää voida tyydyttää.

Tuuli- ja aurinkosähköä tarvittaisiin vuosittain lisää 100 TWh

Mutta edessäpäin on riittämiin haasteita. EU:lla on sitova tavoite lisätä uusiutuvien osuus 32 prosenttiin kokonaisenergian loppukäytöstä vuoteen 2030 mennessä, kun se nyt vasta lähentelee 20 prosenttia. Komission mukaan tuo tavoite on kuitenkin nostettava 38-40 prosenttiin, jotta unionin päivitetyt vuoden 2030 ilmastotavoitteet saavutetaan.

Vuonna 2020 tuulivoiman ja aurinkoenergian yhteenlaskettu tuotanto lisääntyi EU:ssa 51 TWh:lla, mikä oli selvästi enemmän kuin pitkän ajan keskiarvo. Mutta selvitysten mukaan tuotannon kasvun tarve olisi 100 TWh vuosittain, jotta EU:n uusimmat ilmastotavoitteet toteutuisivat.

Viime vuonna EU-maat julkistivat uusiutuvan tuotantoon liittyviä suunnitelmiaan. Tällä hetkellä ne riittävät kuitenkin vasta 72 TWh:n vuosittaiseen lisäykseen.

EU-maiden välillä on lisäksi melkoisia eroavaisuuksia. Esimerkiksi Tanska tuotti viime vuonna 62 prosenttia sähköstään tuulella ja auringolla, mikä on kaksi kertaa suurempi osuus kuin toisena olevassa Irlannissa. Silti Tanskan uusiutuvan sähkön markkina jää 18 TWh:llaan varsin pieneksi.

Emberin mukaan seitsemässä jäsenmaassa on tuskin nähty kasvua sitten vuoden 2015. Nämä maat ovat Portugali, Romania, Itävalta, Italia, Tshekki, Slovakia ja Bulgaria.

Korona vähensi kysyntää – mutta vain hetkellisesti

Koronapandemia vaikutti luonnollisesti myös Euroopan sähkön käyttöön viime vuonna. Ympäri maanosan toteutuneet tehtaiden ja liiketoimien sulkemiset johtivat siihen, että sähköntarve putosi 4 prosenttia vuonna 2020. Kyseessä oli huomattava lasku verrattuina edeltäviin vuosiin.

Mutta koronan vaikutus sähköntarpeeseen oli lyhytaikainen, ja fossiilipolttoaineetkin palasivat kuvaan mukaan hetkellisesti jäljempänä vuotta. Niillä paikattiin ydinsähkön tuotantoa, jossa kirjattiin ennätysheikko vuosi, kun tuotanto putosi 10 prosenttia.

Koko vuoden osalta hiili sukelsi 20 prosenttia, mikä merkitsi sen osuuden puolittumista sitten vuoden 2015. Kaasun osuus sitä vastoin laski vain 4 prosenttia, kun kaasun apuna toimi vankistunut CO2-hinta tehden kaasusähköstä edullisimman fossiilituotantomuodon. Hiilen pudotuksesta noin puolet johtui uusiutuvien noususta ja toinen puoli koronapandemian aiheuttamasta sähkönkysynnän laskusta.

EU:n jäsenmaista Hollannissa ja Espanjassa kirjattiin suurimmat hiilen osuuden laskut sähköntuotantopaleteissa. Osuudet suunnilleen puolittuivat. Häntäpäässä on taas Puola, jossa pudotusta oli vain 8 prosenttia.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Pääkuva: Shutterstock