Vaikka Ruotsilla on jo vuosikaudet ollut selvää ylijäämää sähköntuotannossaan, maalla siintää edessään ongelmia sähkön riittävyydessä, mikäli maa luopuu ydinvoimasta suunnitelmien mukaisesti viimeistään 2040-luvulla. Maa on nyt jakautunut sen suhteen, nähdäänkö ydinvoima jatkossakin osana ratkaisua vai ei.

Kasvava ilmastotietoisuus on johtanut siihen, että suurimmat kasvihuonekaasujen päästäjät laittavat liikkeelle pitkän ajan hankkeita, joilla voidaan vähentää päästöjä radikaalisti. Kansalliset yritysjätit kuten teräksen valmistaja SSAB ja raakaraudan tuottaja LKAB tähyävät lopettavansa fossiilisten polttoaineiden käytön teollisissa prosesseissaan, mikä luo valtavan kysynnän puhtaalle sähkölle.

Päättäminen siitä, mistä tuon puhtaan sähkön pitäisi tulla, jakaa Ruotsin kansanedustuslaitosta. Sosiaalidemokraattien ja vihreiden muodostama vähemmistöhallitus sanoo puhtaan merkitsevän “uusiutuvaa.” Se tarkoittaa, että käytetään vain vesivoimaa sekä aurinko- ja tuulienergiaa, kuten Ruotsin nykyisessä energiastrategiassa on linjattu.

Mutta maan suurimmat oppositiopuolueet, maltillinen kokoomus ja äärioikeistolainen ruotsidemokraatit ovat sitä mieltä, tuo paletti ei riitä. He määrittelevät puhtaan “fossiilivapaaksi,” minkä mukaan ydinvoima voisi — ja pitäisi — olla osa palettia.

Ruotsilla sähköntuotannon pienimmät päästöt EU:ssa

- Meillä Ruotsissa voidaan lähteä siitä, että katsottuna päästöjen näkökulmasta maallamme on EU:n paras sähköjärjestelmä, sanoo maltillisen kokoomuksen kansanedustaja, energia-asiantuntija Lars Hjälmered. Siksi on tärkeää, että emme menetä ympäristöllisiä etujamme, kun investoimme tulevaisuuteen, hän jatkaa.

Ruotsin järjestelmä on jo vuosikymmeniä nojannut laajalti päästöttömiin teknologioihin. Ydin- ja vesivoima tuottavat kumpikin noin 40 prosenttia maan sähköstä. Sen lisäksi kasvava osuus — tällä hetkellä noin 10 prosenttia — tulee tuulivoimasta.

Tuorein Eurostat-tilasto osoittaa, että Ruotsi päästää vähemmän hiilidioksidia tuotettua kilowattia kohden kuin mikään muu EU-maa. Maan 13 grammaa on todella vähän verrattuna Tanskan 189 grammaan, puhumattakaan Saksan 406 grammaan. EU:n toiseksi alahaisin päästölukema on Ranskalla (50 g/kWh), joka tuottaa ydinvoimalla sähköstään noin kolme neljännestä.

Yleinen mielipide Ruotsissa kääntymässä ydinvoiman puolelle

Sähkön kysynnän kasvaessa Ruotsin on löydettävä lisäkeinoja puhtaan sähkön tuotantoon. LKAB esimerkiksi ennustaa, että sen prosessit tulevat nielemään 55 terawattituntia (TWh) vuodessa, mikä on peräti kolmannes maan vuoden 2019 kokonaissähköntuotannosta - 164 TWh:sta.

Myös muilla Euroopan teollisuusvalloilla on edessään vastaavia haasteita, kun ne painiskelevat Pariisin ilmastosopimukseen liittyvien sitoumustensa kanssa. Vuoden 2011 Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen Saksa päätti luopua ydinvoimasta kokonaan. Näin se joutui lähes epätoivoiseen tilanteeseen, jossa on puhdistettava paljon hiiltä sisältävä energiapaletti lähes pelkästään uusiutuvalla energialla.

Sitä vastoin Britannia, Ranska ja Suomi rakentavat kaikki uutta ydinvoimakapasiteettia, kuten monet Keski-Euroopan maatkin.

Ruotsissa yleinen mielipide näyttää vähitellen siirtyvän ydinvoiman taakse, kertoo Göteborgin yliopiston SOM-instituutin kyselytutkimus vuodelta 2019. Sen mukaan 21 prosenttia vastaajista halusi Ruotsin investoivan enemmän ydinvoimaan. Vastaava lukema vuotta aiemmin oli 15 prosenttia. Ydinvoimasta luopumista kannatti vastaajista 15 prosenttia, kun vuotta aiemmin heidän osuutensa oli 19 prosenttia.

Myös muutamat ilmastotieteilijät näkevät ydinvoimassa etuja. Esimerkiksi Potsdamin ylipistossa Saksassa vaikuttava ruotsalaisprofessori Johan Rockström totesi äskettäin ruotsalaiselle Forskning och Framsteg-julkaisulle, että ilmastouhka on suurempi kuin ydinvoimasta aiheutuva uhka. Hänen mielestään olemassa oleva ydinvoima voi toimia fossiilivapaana energialähteenä ylimenokauden ajan.

Ringhalsin toisen reaktorin käytöstä poisto vauhditti keskustelua

Ruotsin ydinvoimakeskustelu sai vauhtia rattaisiinsa uudenvuoden aattona, kun valtio-omisteinen energiayhtiö Vattenfall sulki pysyvästi täysin toimivan ydinreaktorin maan länsirannikolla sijaitsevassa Ringhalsin ydinvoimalaitoksessa. Syyksi yhtiö ilmoitti alhaisen kannattavuuden.

Kyseessä oli toinen reaktori, joka suljettiin Ringhalsin voimalaitoksella viimeisten 12 kuukauden aikana. Toiminnassa voimalaitoksella on vielä kaksi reaktoria ja koko Ruotsissa niitä pyörii vielä kuusi kappaletta. Kahdella muulla ydinvoimalaitospaikkakunnalla on suljettu yhteensä neljä reaktoria vuodesta 1999 lähtien.

Oikean siiven kansallismieliset ruotsidemokraatit paheksuivat sulkemista. He syyttivät sosiaalidemokraattisen pääministerin Stefan Löfvenin myötäilleen sulkemista, jotta tämä samalla pystyi rauhoittelemaan hallituskumppaniaan, ydinvoimavastaista Vihreää puoluetta.

- Täysin toimivan ruotsalaisen ydinvoiman alasajo menee historiaan yhtenä nykyajan suurimpana poliittisena virheenä, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson varoitti mielipidekirjoituksessaan 31. joulukuuta 2020.

Samaan aikaan vihreät iloitsivat Ringhalsin reaktorin sulkemisesta. Puolueen energia-asiantuntija Lorentz Tovatt twiittasi, että tänään on hyvä päivä, kun Ringhalsin reaktoreista jo toinen suljetaan. Ringhals 1:tä ei koskaan käynnistetä uudelleen: vaarallinen energiantuotanto ulos, tuuli ja aurinko sisään, hän jatkoi.

Ruotsin ydinvoimakausi ei aiotun mukaisesti loppunut vuoteen 2010

Ruotsin ensimmäinen kaupallinen ydinreaktori aloitti tuotantonsa jo 1960-luvulla ja lisää ydinvoimahankkeita käynnistettiin sen jälkeen tasaiseen tahtiin aina 1970-luvun lopulle.

Yhdysvalloissa vuonna 1979 tapahtuneen Three Mile Islandin onnettomuuden jälkeen tilanne kuitenkin muuttui. Ruotsissa järjestettiin 1980 kansanäänestys ydinvoimasta, jonka tuloksena ydinvoiman lisärakentaminen keskeytettiin. Viimeisin voimalaitos valmistui vuonna 1985 Forsmarkiin maan itärannikolle.

Kansanäänestyksen jälkeen kaikkien ydinvoimalaitosten odotettiin sulkeutuvan vuoteen 2010 mennessä. Mutta kävi kuitenkin niin, että päivämäärää lykättiin, kun sähkön kysyntä nousi ja kasvava tietoisuus ilmastokriisistä teki päästöttömästä sähköntuotannosta aiempaa houkuttelevamman.

Mutta samanaikaisesti ydinvoimalla tuotetulle sähkölle määrättiin lisäveroa, mikä heikensi sitä omistavien yhtiöiden kuten Vattenfallin kannattavuutta. Vuonna 2015 Vattenfall päätti sulkea kaksi reaktoria Ringhalsissa, ensimmäisen vuoden 2019 lopussa ja toisen tasan vuotta myöhemmin.

Vattenfall havittelee kuitenkin ydinvoimalaajennuksia muualla. Yhtiö julkisti äskettäin, että se on käynyt keskusteluja virolaisten partnereiden kanssa mahdollisuudesta rakentaa Viroon uudentyyppisiä modulaarisia pienreaktoreita.

Virolla on EU:n korkein hiilidioksidipäästöjen taso tuotettua kilowattituntia kohden – peräti 900 grammaa.

Vaikka Ruotsin kotimainen ydinvoimaohjelma sakkaa, maltillisen kokoomuksen Lars Hjälmered toivoo, että Vattenfallin Virossa ja mahdollisesti muuallakin saamia oppeja voidaan hyödyntää joskus myös kotimaassa uudistamalla Ringhalsia ja muita Ruotsin ydinvoimaloita.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Vattenfall