— Komission pitäisi tunnustaa, että Euroopassa on kahdet erilliset lämmitysmarkkinat: päästökaupan piiriin kuuluvat markkinat ja suuret päästökaupan ulkopuoliset markkinat, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpöasiantuntija Antti Kohopää.

EU-tasolla otettiin ensimmäistä kertaa virallisesti kantaa lämmitysasioihin, kun EU-komissio julkisti lämmitys- ja jäähdytysstrategiansa osana energiaunionin toimenpidepakettia. Euroopassa noin 40 prosenttia energiasta kuluu rakennusten lämmitykseen. Siitä huolimatta lämmitys on ollut EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan sokea piste. Strategiassa kaukolämmitys, vähäpäästöinen sähkö sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on nostettu lämmitystapojen keskiöön. Tätä voi Energiateollisuus ry:n kaukolämpöasiantuntija Antti Kohopään mukaan pitää saavutuksena.

— Oikeasti strategia ei ole kuitenkaan mikään strategia. Olemme realisteja ja siksi emme odottaneet ihmeitä.

Lisää valistusta ja sääntelyä
Kohopään mukaan strategiapaperi sisältää vain vähän konkretiaa. Osa toimenpiteistä on pieniä nippeliasioita ja monien kohdalla herää kysymys, onko EU:lla ylipäätään toimivaltaa säädellä kaikkia asioita. Suomalaiset energia-alan toimijat olisivat kaivanneet vastausta kysymykseen, onko lämmitys- ja jäähdytys päästökaupan piirissä vai ei. Strategia ei liiemmin ota kantaa energiavarastokysymykseen tai regulaation purkamiseen.
Energiateollisuuden esittämiä tavoitteita kuten EU-tason tilastoinnin kehittämistä ei strategiassa mainita. Kohopää harmittelee, että päästöohjauksen sijaan komissio uskoo lämmityksen energiatehokkuuden parantuvan ja päästöjen pienentyvän sääntelyllä ja kuluttajien tietoisuuden lisäämisellä. Näiden sijasta komission pitäisi tunnustaa, että sektoria yritetään säädellä monilla jopa keskenään ristiriitaisilla direktiiveillä ja sääntelykokonaisuuksilla.

— Strategia on vasta ensimmäinen tunnustelu. Halusimme herätellä keskustelua lämmityksen ja jäähdytyksen ongelmista, puolustautuu Marie Donnelly, EU-komission energiapääosaston johtaja.

Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta komission ykköstavoite on Donnellyn mukaan kysynnän vähentäminen. Eurooppalaiset kiinteistöt on saatava energiatehokkaammiksi. Lisäeristykset maksavat itsensä takaisin usein jo vuodessa, mutta harva eurooppalainen kuluttaja investoi kotinsa lämmöneristykseen. Kannustimetkaan eivät ole riittäviä. Lämmityksen tulevaisuuden tunnussanat ovat päästötön tuotanto, toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta. Donnelly huomauttaa, että joka kolmas kotitalous EU-maissa lämpiää tällä hetkellä omalla öljy- tai kaasuboilerilla. Jäsenmaiden tuet fossiilisia polttoaineita käyttäville boilereille olisi lopetettava saman tien. EU:lla ei kuitenkaan ole toimivaltaa määrätä asiasta. 

Lämpimämpiä lakeja luvassa?
— Strategia vahvistaa käsityksen, että olemme Suomessa lämmityskysymyksissä jo hyviä tekemään asioita, joista muualla Euroopassa vasta haaveillaan, toteaa Kohopää. 

Suomessa esimerkiksi kaukolämpöä käyttävät asiakkaat ovat jo aikoja sitten päässeet eroon tehottomista kiinteistökohtaisista öljy-, kivihiili- ja maakaasukattiloista. Siksi Kohopää uskoo, että strategian välilliset hyödyt ovat suoria hyötyjä suuremmat: Kaukolämmön myötätuulen ansiosta sen kilpailukyky otetaan aiempaa paremmin huomioon tulevissa uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja jätteitä koskevissa sääntelyesityksissä.

— Paljon riippuu nyt siitä, mitä strategiasta oikeasti seuraa. Tärkeintä on, että EU-komission ajattelumalli muuttuu oikeaan suuntaan, Kohopää toteaa.

Aihetta on käsitelty laajemmin Energiauutisten painetussa numerossa 3/2016.

teksti: Heli Satuli / kuva: Petri Sallinen