TNS Gallup kartoitti ensimmäistä kertaa suomalaisten energia-asenteita. Internetpohjaisen kyselytutkimuksen otanta oli 1500 henkilöä. Kysely on tarkoitus toteuttaa neljä kertaa vuodessa. TNS on toteuttanut jo aikaisemmin energia-asenteita kartoittavia tutkimuksia Norjassa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa suomalaisten asenteita vertaillaan norjalaisten ja ruotsalaisten asenteisiin.

TNS Energiabarometri mittaa suomalaisten kotitalouksien suhtautumista energia-alaan yleensä. Tulos on ”läpileikkaus energia-alan tilasta kuluttajien näkökulmasta”, kuten TNS Gallupin tutkimusjohtaja Leena Koponen toteaa. Tässä mielessä TNS Energiabarometrin käsittelytapa poikkeaa esimerkiksi EPSI Ratingin tekemistä tutkimuksista, joilla on mitattu kotitalouksien suhtautumista omaan energiayhtiöönsä.

Ratkaiseeko energia-ala ilmasto-ongelmia?

Suomalaiset kotitaloudet suhtautuvat kriittisesti energia-alan haluun ratkaista ilmasto-ongelmia. Vastanneista ainoastaan 40 prosenttia on tästä vakuuttunut — yli 65-vuotiaat miehet ovat muita ikäryhmiä vakuuttuneempia. Ruotsissa kotitalouksien usko on kuitenkin heikompaa: vain 36 prosenttia uskoo energia-alan pyrkimyksiin. Suomalaisista 42 prosentin mielestä energia-ala vaikuttaa myönteisesti asuinympäristön kehittymiseen.

Suomalaisten suuri enemmistö ei luota energia-alan antamaan tietoon. Vain 39 prosenttia on sitä mieltä, että energia-alalta saa luotettavaa tietoa. Alle 35-vuotiaat luottavat saamaansa tietoon muita ikäryhmiä enemmän. Ruotsissa 45 prosenttia luottaa energia-alalta saamaansa tietoon ja Norjassa 61 prosenttia.

Suomalaisista 56 prosenttia pitää kuitenkin energia-alaa ”varmana ja luotettavana toimijana”. Ruotsissa näin ajattelevia on 59 prosenttia ja Norjassa peräti 78 prosenttia. Uusiutuvana ja tulevaisuuteen suuntautuneena energia-alaa pitää 47 prosenttia suomalaisista — asiakassuuntautuneena 39 prosenttia.

Positiivinen tai melko positiivinen kokonaiskuva energia-alasta on 51 prosentilla vastaajista. Erittäin negatiivisesti alasta ajattelee 10 prosenttia vastanneista.

Siirtohintojen korotukset potuttavat

Suomalaisista 45 prosenttia pitää siirtohintojen korotuksia kohtuuttomina, vaikka vastineeksi sähköverkkojen toimitusvarmuus paranisi. Lisäksi 27 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä siirtohintojen korotusten kohtuuttomuudesta. Vain kaksi prosenttia pitää siirtohinnoittelun korotuksia perusteltuina. TNS Gallupista kuitenkin muistutetaan, että tutkimus tehtiin samoihin aikoihin, kun siirtohintojen noususta käynnistynyt keskustelu velloi julkisuudessa. Tämä on voinut vaikuttaa vastaajien asenteisiin.

Yleisesti ottaen energia-alan hinnoitteluun luottaa 35 prosenttia vastanneista. Keski-ikäiset luottavat hinnoitteluun muita ikäryhmiä vähemmän — omakotiasukkaat taas ovat kerrostaloasujia kriittisempiä. TNS Gallupin mielestä suomalaiset ovat ruotsalaisia ja norjalaisia kriittisempiä. Ruotsalaisista 38 prosenttia luottaa energiayhtiöiden hinnoitteluun, norjalaisista 50 prosenttia.

Vastaajista kolmannes on kiinnostunut tuntihinnoitellusta sähköstä, mutta ei pysty sitä tällä hetkellä hyödyntämään. 16 prosenttia ilmoittaa käyttävänä pörssihinnoiteltua sähköä — toisaalta vähän yli puolet vastanneista ei osannut kertoa, onko kotiin hankittu sähkö pörssihinnoiteltua vai ei. Kolmasosa kotitalouksista olisi valmis ostamaan pörssisähköä, jos tuotteella olisi hintakatto.

Aurinkosähkö miellyttää eniten

Aurinkosähkö on suomalaisten mielestä hyväksyttävin tuotantomuoto — 56 prosenttia vastanneista pitää aurinkosähköä erinomaisena tai erittäin hyvänä. Vesivoima saa yhtä hyvät arviot 50 prosentilta vastanneista. Tuulivoimasta tykkää 40 prosenttia, bioenergiasta 33 prosenttia, ydinvoimasta 22 prosenttia, maakaasusta 16 prosenttia ja turpeesta 9 prosenttia. Kivihiili jää hännille kahden prosentin kannatuksella.

Tutkimuksen mukaan reilut puolet suomalaisista on sitä mieltä, että poliitikot eivät ota huomioon kuluttajien näkemyksiä energiakysymyksissä kovin hyvin tai eivät lainkaan.

Kuva: Scanstockphoto