23.04.2020, kello 16.08

Koronakriisin vaikutukset EU:n energiapolitiikkaan:

Lykätään — ei luovuta

EU-komissio pitää kiinni asettamastaan Green Deal -tavoitteesta. Vaikka komissio on joutunut muuttamaan suunnitelmiaan ovat vihreys ja digitaalisuus koronan jälkeisen ajan palautumissuunnitelman ytimessä.

Koronavirus on kolhinut eurooppalaisia kansantalouksia kovalla kädellä. Tämä näkyy myös energiatoimialalla. Sähkön kysyntä Euroopassa on laskenut 5–7 prosenttia. Samalla sähkön tukkumarkkinahinnasta on kadonnut viidennes. Megawattitunnin sähköä on saattanut saa tukkumarkkinoilta alle 25 eurolla.

Vaikka sähkökaupan riskit ovat kasvaneet, ei energia-alalla ei odoteta konkursseja. Silti monissa EU-maissa viranomaiset ovat suuttuneet energiayhtiöiden toimintaan. Esimerkiksi sähköntoimituksia ei saa keskeyttää, vaikka laskut olisi jätetty maksamatta pidemmältä ajalta. Energiayhtiöitä on myös kehotettu lykkäämään saataviensa perintää kohti parempia aikoja. Tämäntapaista valtiollista ohjausta on otettu käyttöön ainakin Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Irlannissa.

Sähkön kysynnän supistumisen imussa päästöoikeuksien hinnasta on sulanut noin 40 prosenttia. Ennen epidemian alkamista päästöoikeus maksoi pitkään noin 25 euroa hiilidioksiditonnilta. Koronaviruksen ilmaantumisen jälkeen päästöoikeuden hinta on jo ehtinyt käväistä 16 eurossa.

Tämä on käynnistänyt monenlaista keskustelua. Osa päästökaupan kannattajista on kaivanut lattiahintamallin naftaliinista. Lattiahinta tarkoittaa sitä, että päästökauppajärjestelmässä päästöoikeudelle olisi säädetty alin mahdollinen hinta, jonka alle hinta ei voisi painua missään olosuhteissa. Lattiahinnan käyttöä myös vastustetaan. Sitä pidetään puuttumisena päästöoikeuden vapaaseen hinnanmuodostumiseen.

Päästöoikeuksien halpeneminen parantaa kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden kilpailukykyä energian tuotannossa. Tästä erityisesti Puola on ilahtunut, koska se on suuri kivihiilimaa. Puolaisten mielestä päästökaupan voisi toistaiseksi laittaa kokonaan jäihin. Myös Saksan autoteollisuus on ehtinyt ehdottaa höllennyksiä autoteollisuudelle asetettuihin päästörajoihin.

Painotukset muuttuneet

Eurooppalaisessa energiapolitiikassa on neljä kärkeä: ympäristö, ilmasto, kustannusvastaavuus ja toimitusvarmuus. Tämä tarkoittaa sitä, että ihannetapauksessa energiapalveluita tuotetaan markkinaehtoisesti, mutta ympäristön ehdoilla. Viime vuosien aikana ilmastotavoitteet ovatkin hallinneet unionin energiapolitiikkaa — Eurooppa haluaa olla maailmassa ilmastopolitiikan ykkönen. Korona-aikana kärki on kuitenkin tilapäisesti siirtynyt ilmastoaiheista muihin kärkiin.

Vaikka komissio on joutunut muuttamaan suunnitelmaan, ei ennen korona-aikaa tehdyistä Green Deal -tavoitteista ole silti luovuttu — asiantuntijoiden mielestä tavoitteet eivät muutu. Niiden toteutumisaikataulu vain siirtyy. Todennäköisesti koronan jälkeisessä ajassa otetaan käyttöön jonkinlainen "vihreä palautumisohjelma", jossa elvytystä ja investointeja ohjataan uusiutuvan energian käyttöä lisääviin kohteisiin ja teknisiin ratkaisuihin, jotka tukevat ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Tulevan kasvun arvioidaan olevan "vihreää ja digitaalista".

EU-maiden päättäjillä on jo tällä viikolla pohdinnassa 2000 miljardin euron tukipaketti. Samalla joudutaan miettimään sitä, miten se käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä on epidemian jälkeisessä Euroopassa. Ohjataanko elvytystä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittäville toimialoille vai tehdäänkö jotain muuta. Suuri kysymys on se, halutaanko pelastaa vanha maailma vai luodaanko jotain aivan uutta.

Kriisin aikana jäsenmaiden itsenäisesti tekemät toimet ovat korostuneet. EU-maat ovat eri tavoilla asettaneet kansalaisille rajoituksia, joiden toivotaan hillitsevän epidemian etenemistä. Samalla komissio on kuitenkin ottanut aktiivisesti paikkansa kuviossa. EU-komissio on EU-koneisto ovat hivenen yllättäen osoittaneet ketteryytensä ja kykynsä tehdä nopeita päätöksiä vaikeasti ennustettavassa tilanteessa. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki EKP onnistui hyvin nopeasti räätälöimään 750 miljardin euron hätärahoituspaketin. Lisäksi komissio höllensi ripeästi unionin tunnetusti tiukkoja valtiontukisääntöjä. Suomen laatima ohjelma valtion tukitoimista ja yritysten lainoittamisesta hyväksyttiin ennätyksellisen nopeasti. Myös pankkien likviditeettivaatimuksia lievennettiin pikavauhdilla.

Tällä hetkellä Green Dealiin kirjatuista tavoitteista etenevät aikaisempien suunnitelmien mukaisesti mm. vuoden 2030 ilmastotavoitteiden toteuttaminen ja kestävän rahoituksen periaatteiden laadinta. Muiden energia-alaa koskettavien toimien osalta on otettu aikalisä.

— Asioita lykätään, mutta niistä ei luovuta. Aikalisä on OK, kunhan alkuperäisistä sisällöistä pidetään kiinni, toteaa Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Joona Turtiainen.

Sama näkyy suomalaisessa energiapoliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi kevätkaudella eduskunnan käsiteltäväksi aiottu sähkömarkkinalain muutosehdotus käsitellään aikaisintaan syksyllä, ehkä vasta ensi.

Kriisi vahvistaa

— Koronakriisi vahvistaa niitä energia-alan yrityksiä, jotka ovat ymmärtäneet investoida vihreään teknologiaan, toteaa Turku Energia Oy:n lämpö-johtaja Jari Kuivanen.

Kaukolämmön tuotannossa käytetty puuperäinen polttoaine ja metsäteollisuudesta saatavat sivuvirrat ovat osoittaneet kriisin aikana vahvuutensa. Globaalit kriisit ja suhdanteet eivät vaikuta niiden asemaan täydellä voimalla.

Kuivanen arvelee suomalaisen metsäteollisuuden ylipäätään selviävän koronakriisistä muita teollisuustoimialoja paremmin.

— Siksi biopolttoaineiden asema on turvattava myös tulevaisuudessa, kun uusia energiapoliittisia linjauksia tehdään Euroopassa.

Kuivasen mielestä riskinä on, että puupolttoainetta ja metsäteollisuudesta saatavia sivuvirtoja ei enää tulevaisuudessa pidettäisi uusiutuvana energiana.

— Sähkön asema korostuu tulevaisuudessa myös kaukolämmön tuotannossa. Kaikkea ei kuitenkaan kannata sähköistää.

KAINALOSSA

Sähköä riittää myös poikkeusoloissa

Luonto ei ole kiusannut jakeluverkkoyhtiöitä koronakriisin aikana. Sähkökatkoja aiheuttavaa tykkylunta ei ole johdoilla eivätkä myrskyt ole rusikoineet verkkoja. Investointitoimintakin on jatkunut normaaliin tapaan myös koronakriisin aikana.

— Viimeisten kymmenen vuoden aikana sähköverkkoihin tehdyt investoinnit ovat näyttäneet vahvuutensa. Suomalainen sähkönjakelu toimii erinomaisesti myös poikkeusoloissa. Tämä näkyy hyvin myös tilastoissa. Sähkökatkoja ei ole juuri lainkaan, iloitsee Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Asennus- ja korjaustöissä ahertavat energiayhtiöiden työntekijät ovat säilyneet terveinä, koska yhtiöt ovat panostaneet asiaan kriisin aikana. Kun asentajat ovat terveitä, voidaan sähköverkoissa ilmenneet viat korjata nopeasti.

Toimitusvarmuuteen panostaminen on valmistautumista myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Tuulisuus ja poikkeukselliset sääilmiöt yleistyvät, kun ilmastonmuutos etenee. Samalla muuttuu kansalaisten tapa käyttää sähköä — esimerkiksi aurinkopaneeleiden yleistyminen kiinteistöissä tarkoittaa sitä, että joinakin aikoina energiayhtiöiden asiakkaat tuottavat sähköä energiayhtiön verkkoon. Verkkoyhtiöiden käyttämän tekniikan on taivuttava myös tällaiseen muutokseen.

Koronakriisin aikana valtakunnan rajat on suljettu. Tämä hankaloittaa ulkomaisen tilapäisen työvoiman pääsyä Suomeen. Ulkomaista energia-alan osaamista tarvitaan erityisesti kesällä, kun voimalaisille tehdään huoltotöitä. Sama päätee uusien voimalaitosten rakentamiseen. Esimerkiksi tuulivoimalaitosten rakentaminen tapahtuu yleensä kesällä. Yleensä uuden tuulivoimalaitoksen rakentavat ulkomaisen valmistajan oma henkilökunta.

Maahantulorajoitukset ja karanteenivaatimukset koskevat myös ulkomailta saapuvaa tilapäistä työvoimaa. Tiukasti tulkittuna tämä tarkoittaa sitä, uutta tuulivoimalaitosta pystyttämään saapuneet ulkomaiset osaajat olisivat kaksi viikko karanteenissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi kuitenkin arvioida asiaa tapauskohtaisesti. Silloin riittää, että työtä tehdään karanteeninomaisesti.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit