Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti Vilkuna puhui Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa 21.5.2015.

 Edellytyksien luominen kasvulle, työlle ja toimeentulolle ovat tulevan hallituksen tärkeimmät tehtävät. Tässä auttaa toimivat ja kilpaillut energiamarkkinat. Lisäksi keskenään kilpailevien energialähteiden pitäisi olla monipuolisesti kaikkien käytettävissä.

— Sähköjärjestelmän toimivuuden kannalta tavoitteeksi on hyvä asettaa oman sähköntuotantokapasiteetin riittävyys huippukulutuksen aikana. Energiainvestointeja taas voidaan vauhdittaa sujuvoittamalla kaavoitus-, lupa- ja valitusmenettelyjä, Vilkuna toteaa.

Erityisen huolissaan Vilkuna on päästökaupan piirissä olevan sähkön ja lämmön (CHP) yhteistuotannon aseman heikkenemisestä. Ankea talouskehitys, massiivinen uusiutuvien energiamuotojen julkinen tukeminen erityisesti Keski-Euroopassa ja näistä johtuva päästökauppajärjestelmän vinoutuminen ovat tekemässä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta kannattamatonta.

— Tulevan hallituksen EU-politiikassa on syytä ajaa aktiivisesti toimia, joiden avulla päästökauppa ohjaisi energiainvestointeja kohti päästötöntä tuotantoa. Tämä on Suomen edun mukaista.

Vilkunan mielestä normi-, vero- ja tukipolitiikkaa taas voidaan käyttää päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla ohjaamaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä — erityisesti liikenteessä ja kiinteistökohtaisessa lämmityksessä.

Biotalouden kehittäminen — hyvä tavoite

Uusi hallitus on nostamassa biotalouden kehittämiseen tavoitteekseen. Tämä tarkoittaa kotimaisiin energialähteisiin — erityisesti puuhun ja turpeeseen — panostamista. Myös vesivoiman, tuulivoiman ja aurinkovoiman rakentaminen kohentaa biotaloutta. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarisen mielestä tavoite on hyvä.

— Energiapolitiikan reivaaminen kotimaisuuden suuntaan on linjassa parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean (PEIKKO) tekemien johtopäätösten kanssa. Kotimaisen energian käyttäminen parantaa myös energiaomavaraisuutta ja kauppatasetta.

Naukkarinen on laskenut, että Suomen kauppatase saavuttaisi tasapainon tai kääntyisi positiiviseksi, mikäli energiatase olisi 35–45 prosenttia vahvempi. Tämä tarkoittaa tuontienergiatuotteiden korvaamista kotimaisilla.

— Tällä hetkellä tuontienergian rahallisesta arvosta lähes 80 prosenttia muodostuu öljytuotteiden tuonnista. Voimalaitoksissa käytetyn kivihiilen rahallinen arvo tuontienergiasta on kuitenkin alle kaksi prosenttia, Naukkarinen huomauttaa.

Naukkarinen muistuttaa, että os öljytuotteiden tuontia vähennettäisiin viidellä prosentilla, vastaisi tämä samaa kuin jos Suomessa luovuttaisiin kokonaan kivihiilen käytöstä. Öljyn käyttö aiheuttaa Suomessa myös suurimmat hiilidioksidipäästöt.