11.05.2016, kello 17.41
Kaukolämmön hintaan nousupaineita
Polttoaineverotus kiristyy
Kaukolämmön tuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyy. Samalla korotetaan kotitalouksissa ja maatiloilla lämmitykseen käytettävien fossiilisten polttoaineiden veroja. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta arvioi valtion verotulojen kasvavan tällä tavalla 90 miljoona euroa vuodessa.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa lämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä on tähän asti verotettu kaukolämmön erillistuotantoa vähemmän. Lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjen verorasitus yhteistuotantolaitoksissa on ollut puolet pienempi. Aikanaan päättäjät perustelivat ratkaisua sähkön ja lämmön yhteistuotannon aseman vahvistamisella.
Juha Sipilän hallitus havaitsi jo toimintansa alkumetreillä yhteistuotannolle räätälöidyssä veromallissa uutta veropotentiaalia. Siksi hallitusohjelman yhdeksi veropoliittiseksi linjaukseksi kirjattiin ”sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveron alennuksen poistaminen vaiheittain”. Linjauksella valtion kassaan laskettiin kertyvän vuosittain noin 90 miljoonaa euroa.
Veroratkaisun vaikutusten arvioimiseksi VTT:ltä tilattiin selvitys. Selvitys ei kuitenkaan kannustanut poistamaan yhteistuotannon veroetua.
— Hiilidioksidiveron alennuksen poistaminen sähkön ja lämmön yhteistuotannolta ei VTT:n selvityksen mukaan edistä hallitusohjelman ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita, toteaa valtiovarainministeri Alexander Stubb.
Siksi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti luopua alkuperäisestä suunnitelmasta poistaa yhteistuotannon veroetu, mutta 90 miljoonan euron verokertymästä se ei luovu. Verot on päätetty kerätä nostamalla kaikenlaisessa lämmöntuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden verotusta.
Päätöksen fiskaalisesta luonteesta huolimatta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta perustelee päätöstään ympäristölähtöisesti.
— Uudistuksella parannamme uusiutuvien energialähteiden asemaa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, Stubb huomauttaa.
Verotus kiristyy
Uuden linjauksen mukaan kaukolämmön yhteistuotannon ja erillistuotannon fossiilisten polttoaineiden käytön verotusta kiristetään. Samalla kiristyy maatalouden ja kotitalouksien fossiilisten polttoaineiden käytön verotus — käytännössä tämä koskee lämmitysöljyn käyttöä.
Kotitalouksien näkökulmasta linjaus vähentää suurissa kaupungeissa asuvien kaukolämpöasiakkaiden verorasitusta hallituksen alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Pienissä taajamissa asuvien kaukolämpöasiakkaiden verorasitus taas nousee, kun kaukolämmön erillistuotannon verotus kiristyy — mikäli erillistuotantolaitos käyttää polttoaineena kivihiiltä, maakaasua tai öljyä. Myös öljylämmitteisten omakotitalojen lämmityskustannukset nousevat.
Veroratkaisun alueelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä ja alueelliset erotkin voivat muodostua suuriksi. Koska verotus kohdistuu vain kaukolämmön tuotannossa käytettäviin fossiilisiin polttoaineisiin, iskee veropiikki voimakkaimmin suurten kaupunkien kaukolämpöasiakkaisiin — fossiilisia polttoaineita käyttävät sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset nimittäin sijaitsevat poikkeuksetta suurissa kaupungeissa. Veroratkaisun seurauksena kaukolämpöasiakkaat maksavat vuosittain noin 45 miljoonaa euroa enemmän veroja.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannon veroedun poistaminen olisi tuottanut valtiolle verotuloina vuosittain noin 70 miljoonaa euroa. Hallituksen tuore ratkaisu tuottaa sen sijaan 90 miljoonaa euroa.
Kaksinkertainen ohjaus rassaa
— Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla ilmasto-ohjauksen tehokkuutta. Linjaus on sitä paitsi vastoin hallituksen lupausta olla kasvattamatta teollisuuden kustannuksia, toteaa kaukolämpöjohtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.
Veroratkaisun seurauksena kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä ohjataan jatkossakin kahdella päällekkäisellä tavalla: päästökaupan avulla ja hiilidioksidiveroilla.
— Kaksinkertainen ohjaus ei ole kustannustehokasta. Verojärjestelmä ei saisi toimia päällekkäin EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa. Lisäksi hyvin toimiva verotus kannustaa vähentämään päästöjä myös päästökauppasektorin ulkopuolella, Kostama toteaa.
Veronkorotus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 alussa. Turpeen verotasoon talouspoliittinen ministerineuvosto ei esitä korotuksia. Ministerivaliokunta arvioi verojen kohdistuvan voimakkaimmin kivihiilen käyttöön.
Kuva: Scanstockphoto
Kommentit