22.04.2020, kello 10.38

CAN Europe haluaa EU-budjetin uusarviointia

Puhtaisiin investointeihin lisää kunnianhimoa

EU:n jäsenmaiden olisi sitouduttava panostamaan nykyistä selvästi enemmän uusiutuvan energian investointeihin, kehottaa eurooppalainen kansalaisjärjestö Climate Action Network (CAN) Europe.

Uudessa raporissaan CAN Europe antaa jäsenmaille neuvon, jonka mukaan niiden olisi pikaisesti käytävä uudestaan läpi unionin vuosien 2021-2027 budjettiesitys ja arvioitava uudelleen, mihin rahaa aiotaan käyttää. Kehotuksen taustalla on se, että nykyisen vuosien 2014-2020 budjetin mukaan vain 9,7 prosenttia alueellisten rahastojen varoista investoitiin puhtaan energian infrastruktuuriin.

- Mikäli jäsenvaltiot aikovat tavoitella tosissaan ilmastoneutraaliutta, niiden on arvioitava uudelleen tapansa käyttää vuosien 2021-2027 budjetin varoja. Niillä kun voidaan tehdä pitkän ajan investointeja kestävän talouden elvyttämiseksi, kansalaisjärjestö toteaa tiedotteessaan.

Raportin mukaan nyt tarvitaan paljon keskusteluja herättäneitä ja kehitteillä olevia toimenpiteitä, joilla voidaan taistella terveys- ja talouskriisin aiheuttanutta koronapandemiaa vastaan. Kun EU:n talous saadaan palautetuksi perusraiteilleen, jäsenmaiden on tehtävä pitkän ajan investointisuunnitelmia, joissa priorisoidaan ilmastoneutraaliuteen tähtäävä muutos.

’Rahat sinne missä ”nälkä” on suurin’

CAN Europe:n finanssi- ja tukipolitiikan koordinaattori Markus Trilling sanoo, että EU-johtajien päättäessä kuinka he käyttävät seuraavan sukupolven EU-rahastovarat, heidän on laitettava rahat sinne, missä ”nälkä” on suurin.

Jotta sovittu ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan, EU-maiden hallitusten on Trillingin mukaan suunnattava ne suoraan ja nopeasti ilmastotoimiin, eikä missään tapauksessa fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä on paras tapa avittaa Euroopan talouden elpymistä.

Raportissa viitataan erityisesti niin kutsuttuihin ‘operatiivisiin ohjelmiin’, jotka ovat alueellisten kehitysinvestointien avainluonnostelmia EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Trilling täydentää, että ne ovat ilmastonmuutoksen torjuntaan kohdennettuja investointeja, joilla samalla edistetään Euroopan elpymistä.

- EU:n rahastoissa pitää tulevina vuosina näkyä selkeä painotus infrastruktuuri-investointeihin, jotka kiihdyttävät talouden kaikki alat kohti vähähiilisyyttä. Pääkeinoja ovat tuulesta ja auringosta saatava uusiutuva energia, energiatehokkuus sekä kestävä liikenne ja maatalous. Tätä kautta saadaan aikaan pitkän ajan kestävä talouskannuste, joka tekee yhteiskunnistamme vastustuskykyisempiä tulevien shokkien edessä.

CAN Europe haluaa EU:n budjettiin vuosille 2021-2027 huomattavasti enemmän rahaa ilmastotoimiin kuin nykyisessä budjetissa on. Sen mielestä niihin olisi suunnattava 40 prosenttia alueellisten rahastojen varoista, joilla voitaisiin varmistaa enemmän tukea energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian hankkeisiin sekä asumiseen ja liikkumiseen.

Kansalaisjärjestön mukaan tämä mahdollistaisi EU:n ja erityisesti sen vähemmän kehittyneiden alueiden saavuttaa ilmastoneutraaliustavoite, josta EU-maat sopivat viime vuonna, ja sitä ennen vuoden 2030 uuden, kiristyneen ilmastotavoitteen.

Keskinen Itä-Eurooppa tikunnokassa

Tutkimuksessa huomautetaan, että jotkut keskisen Itä-Euroopan maat ovat anoneet korkeampien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi enemmän rahallista apua EU:n kukkarosta, vaikka nykyiset rahankäyttötasot ovat jääneet kovin alhaisiksi.

Esimerkiksi Puola on investoinut vain 7,7 prosenttia omasta EU:n alueellisen rahaston potistaan puhtaan energian hankkeisiin, millä panoksella se sijoittuu unionin neljänneksi ”surkeimmaksi tuhlaajaksi “. Sitä ”surkeimpia” ovat vain Slovakia (6,6%), Bulgaria (6,7%) ja Kroatia (7%).

Edunvalvonta-asiantuntija Miljenka Kuhar kroatialaisesta kansalaisjärjestöstä ’NGO Society for Sustainable Development Design’ sanoo, että koska nykyinen ohjelmakausi oli ensimmäinen, johon Kroatia osallistui jäsenvaltiona, tulokset viime vuoden lopussa kuvastavat vain maan kokemattomuutta ja huonoa valmistumista EU-rahastojen hyödyntämiseen.

- Kun nyt olemme kasvotusten meneillään olevan terveys- ja talouskriisin kanssa, voimme vain toivoa, että Kroatia saa paremman hyödyn irti tulevasta 2021-2027 -rahoituskaudesta. Ja toivottavasti tämä kriisi opettaa meidät kaikki asettamaan tärkeimmät tavoitteemme suoraan ja tajuamaan, että mikäli haluamme parempaa ja terveellisempää tulevaisuutta, meidän on sijoitettava ilmastoon enemmän jo tänään, Kuhar toteaa.

Slovenialaisen kansalaisjärjestö Focusin edunvalvoja-asiantuntija Taj Zavodnik sanoo puolestaan, että kun suunnitellaan EU-rahastojen käyttöä vuosille 2021-2027, Slovenian hallituksen on maksimoitava EU-rahastojen hyödyntäminen, jotta se voi toteuttaa kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman toimenpiteet. Niiden kustannuksiksi on arvioitu 28,4 miljoonaa euroa.

- Sijoittaminen kestävään liikenteeseen, energiatehokkuuteen, asuinrakennusten perusparannuksiin, aurinkoenergian hyödyntämiseen, sähkön varastointiin ja kantaverkkoihin tuo meille kaikille paremman tulevaisuuden, Zavodnik korostaa.

Lähde: renews.BIZ

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Energia-alaa viedään kuin pässiä narussa

Mistä lähtien jonkin kansalaisjärjestön mielipide on artikkelin arvoinen Energiateollisuuden julkaisussa? ET näyttää nielleen punavihreän ilmastoagendan karvoineen.

Sirkka Mattila - ti huhtik. 28 14:35:36 2020