Tulevan kesän turvetuotantotavoitteita on niistetty roimasti. Tämä käy ilmi koneyrittäjien tilauskirjoista. Turvevarastot ovat ennestään jo niin suuret, että uutta turvetta ei tarvita — siksi myöskään koneyrittäjien palveluita ei osteta. Alan toimialajärjestö Koneyrittäjät ry kertoo, että yrittäjien kalustoa on jo myynnissä ja konkurssi tai yrityssaneeraus uhkaa monia yrittäjiä erityisesti metsähakealalla.

— Energiapuun korjuu ja haketus on ollut resursseihin nähden vähäistä. Heikko tilanne jatkuu ainakin koko ensi talven, todennäköisesti jopa sen yli, kertoo Koneyrittäjät ry.

Turvetta oli huhtikuun lopussa varastossa noin 15 terawattitunnin energiaa vastaava määrä. Tämä on enemmän kuin sitä vuosittain käytetään energian tuotantoon. Vuoden 2013 huhtikuussa turvevarastojen energiasisältö oli noin kaksi terawattituntia ja viime vuoden huhtikuussa vajaat yhdeksän terawattituntia.

Normaalisti turvetta tuotetaan kesäisin noin 20—25 miljoonaa kuutiometriä energia- ja kasvuturpeeksi. Tänä kesänä tuotantotavoite on tästä noin puolet. Normaalikesänä turpeen nostamisen ja kuljetuksien työllistävä vaikutus on noin 2400 henkilötyövuotta — tulevana kesänä työllistävä vaikutus on arvioiden mukaan vain 1000 henkilötyövuotta.

— Tuotannon arvosta menetetään laitoshinnalla laskien noin 150 miljoona euroa, arvioi varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

Metsähakkeen tuotannon olisi pitänyt kasvaa viime vuonna noin 15 prosenttia, jotta puuenergian käytön osalta pysyttäisiin kasvutavoitteen mukaisessa kehityksessä. Viime vuonna metsähakkeen käyttö kääntyi kuitenkin kuuden prosentin laskuun.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan eniten puuhakkeen käyttö väheni Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella sekä Lounais-Suomessa ja Kainuussa. Näillä alueilla puuhakkeen käyttö väheni 15 prosentilla. Puuhakkeen käytön väheneminen jatkui vielä tämän vuoden kevättalvella.

Turvetuotanto vaihtelee alueellisesti

Turvetuotannon määrä vaihtelee alueellisesti. Lounais-Suomessa työt ovat tänä vuonna käynnistyneet toukokuun alussa.

— Tällä hetkellä olemme nostaneet koko kesän tuotannosta noin 10—20 prosenttia. Lounais-Suomessa on viimevuotisia energiaturvevarastoja jonkin verran. Positiivinen asia turpeen kysynnän kannalta on Naantaliin rakennettava uusi voimalaitos, joka valmistuu 2017, kertoo yrittäjä Esa-Taavi Haanperä Mynämäeltä.

Etelä-Pohjanmaalla turvekausi ei ole vielä päässyt kunnolla käyntiin. Viime vuonna nostettua turvetta on varastossa Vapolla ja yksityisillä tuottajilla. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on samankaltainen.

Keski-Suomessa turvetta on tällä hetkellä varastossa kahden lämmityskauden tarpeiksi. Tulevan kesän tuotantotavoitetta on leikattu paikoin jopa 70 prosenttia.

Itä-Suomessa turvetta on varastossa yhden talven tarvetta vastaava määrä. Tämän kesän tuotantotavoitteet ovat pysyneet ennallaan.

— Itä-Suomessa turveyrittäjien taloudellinen tilanne on vakaa, vaikka ei tämä ala mikään kultakaivos ole. Kausi on alkanut normaaliin aikaan eikä pahoista sateistakaan ole juuri ollut haittaa, kertoo koneyrittäjä Timo Pyykkö Joensuusta.

Oulujoen pohjoispuolella ei ole toistaiseksi tehty mitään. Vanhoja varastoja alueella on kahden talven varalle — siksi tulevan kauden tavoitteet ovat normaalia pienempää. Osa urakoitsijoista onkin jo lopettanut liiketoiminnan.

— Pohjoisessa pahin tilanne on energiapuuyrittäjillä, joilta on jäänyt puuta metsiin mätänemään. Kun turvetta ei enää polteta, ei polteta hakettakaan. Puun ja turpeen käyttö kulkevat käsi kädessä, muistuttaa yrittäjä Matti Böök Simosta.

— Metsähake näyttää syrjäytyvän energiantuotannossa ensimmäisenä markkinoilta. Syynä ovat epäonnistuneet ratkaisut metsähakkeen tuotantotuesta päätettäessä, toteaa koneyrittäjä Pentti Kokko Oulusta.

— Pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja supistuva kysyntä ovat viemässä alaa hallitsemattomaan rakennemuutokseen. Alalla on ryhdyttävä hätätoimenpiteisiin, joilla varmistettaisiin osaamisen ja kaluston säilyminen Suomessa.

Parannusta tiedossa?

Viime vuonna tehtyjen vero- ja tukiratkaisuiden odotetaan kuitenkin parantavan kotimaisten polttoaineiden asemaa energiantuotannossa. Turpeen veroa alennettiin vuoden alussa ja veron arvioidaan pienentyvän lisää ensi vuonna.

Uuden Kemera-lain voimaantulo kesäkuussa on puun käytön kannalta positiivista — uusi laki selkiyttää sääntelyä. Samalla metsähakkeen tuotantotukien muuttuminen sähkön tuotannossa vie kehitystä kuitenkin huonompaan suuntaan.

Energiayhtiöiden keskuudessa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan puun käytön ei uskota lisääntyvän energiantuotannossa. Energiayhtiöt ovat sen sijaan arvioineet lisäävänsä jonkin verran turpeen käyttöään.

Kuva: Scanstockphoto

Metsähakkeen käyttöä on aikaisemmin käsitelty Energiauutisten verkkolehdessä:

Hakesähkön tuotanto uhattuna?