Toimeentulotukiasioiden parissa työskentelevä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaaren mukaan sähkömarkkinalaki paransi maksuvaikeuksiin joutuneen kuluttajan suojaa asettamalla ehtoja menettelyille maksamattomuustilanteissa.

Mutta samalla se antoi energiayhtiöille selvät ohjeet siitä, miten menetellä tilanteissa, joissa asiakas laiminlyö maksunsa. Entiseen verrattuna yhtiöiden linja tiukentui, eikä siitä Ellisaaren mielestä ole ollut tarpeeksi tietoa julkisuudessa.

– Sähkönkulutuksen tuntimittauksen käyttöönotto ja sen myötä siirtyminen tasaerälaskutuksesta nopeatempoiseen kuukausikulutuksen laskutukseen on vaikeuttanut pienituloisten sähkönkäyttäjien tilannetta.

Talvikuukausien lämmitysmenot ovat odottamattoman suuria, eikä niihin ole kesän matalan kulutuksen aikana osattu varautua säästämällä.

Yritä sopia ennen toimeentuloluukulle menoa

Sähkömarkkinalaissa todetaan yksiselitteisesti, että sähkönjakelun tai sähköntoimituksen saa katkaista aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun maksu on erääntynyt.

Laissa toimeentulotuesta todetaan taas, että sähköenergian käyttömenot sisältyvät perustoimeentulotuen menoihin. Taloussähkömenot ja lämmityssähkömenot käsitellään erikseen.

– Menot otetaan tukea harkittaessa huomioon tarpeellisen suuruisina, toisin sanoen laskua ei välttämättä kateta täysimääräisenä, Jaakko Ellisaari sanoo.

Kun sähkölaskun eräpäivä häämöttää, eikä laskua pysty maksamaan, sosiaaliviranomaiset kehottavat ensin kääntymään laskun lähettäneen energiayhtiön puoleen ja yrittämään sopia maksujärjestelyistä sen kanssa.

– On tärkeää, että kuluttaja käyttää mahdollisuutensa sopia laskun maksamisesta energiayrityksen kanssa, ennen kuin kääntyy sosiaalihuollon puoleen.

Sen lisäksi apua voi ja kannattaa hakea paikallisesta talous- ja velkaneuvonnasta, joka pystyy usein antamaan henkilökohtaista opastusta tällaisessa tilanteessa.

Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari

Satunnaisen asiakkaan tapaukset hankalia

Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Päätös tehdään aina viivytyksettä, kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana arkipäivänä, muuten viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksesta.

– Toimeentulotukea harkittaessa rästiin jäänyt sähkölasku on kuitenkin erityinen ongelma, jos asiakas ei ole ollut tukiasiakkaana eikä kykene selvittämään rästin aiheuttanutta tilannetta, Ellisaari korostaa.

– Noin kolmasosa toimeentulotuen asiakkaista on vuosittain ensikertalaisia. Asiakkuuskuukausia on vuoden aikana keskimäärin 6,0, mutta yhden kuukauden asiakkuuksia on viidesosa kaikista.

Ellisaaren mukaan tuki myönnetään harvoin yksittäiseen menoon. Miltei kaikilla asiakkailla on muita tuloja, ja asiakas vastaa itse taloudestaan.

Jos tukea haetaan ylivoimaisen suureen sähkölaskuun tai erääntyneeseen rästiin, kunnan sosiaalihuolto viimeistään opastaa asiakkaan hakemaan maksuaikaa ja maksusuunnitelman rästin hoitamiseen, tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvontaan.

– Mikäli tilanne on johtanut siihen, että sähköt on jo pantu poikki, on syytä varata keskusteluaika sosiaalityöntekijältä tai sosiaaliohjaajalta. Puheille pääsee viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Keskustelussa arvioidaan asiakkaan tilanne kokonaisuudessaan, hänen avuntarpeensa sekä miten ongelma voidaan ratkaista.

Euroopassa energiaköyhiä 125 miljoonaa

Energiaköyhyys on ilmiö, joka on ollut erityisesti tapetilla Englannissa. Siellä ihmisiä on jopa kuollut kylmyyteen, kun he eivät ole kyenneet maksamaan lämmityslaskujaan. Energiaköyhyyttä ilmenee myös Saksassa ja Itä-Euroopan EU-maissa kuten Bulgariassa ja Romaniassa.

EU määrittelee energiaköyhiksi sellaiset henkilöt tai perheet, joiden tuloista yli 10 prosenttia menee energiakuluihin. Euroopassa arvioidaan elävän energiaköyhyydessä jopa 125 miljoonaa asukasta (lähde: FEANTSA).

Useimmat heistä kärsivät tavalla tai toisella huonoista asumisoloista, ja noin 50 miljoonan eurooppalaisen energiaköyhän arvellaan olevan sellaisia, ettei heillä ole varaa lämmittää kotejaan.

Suomessa energiaköyhien määrästä ei ole tilastoitua tietoa. Täällä energiaköyhät joutuvat kärsimään ennen kaikkea taloussähkön saantiin liittyvien ongelmien kanssa, sillä lämmityssähkön osalta sähkömarkkinalaissa taataan sen saanti varsinaisen lämmityskauden aikana (1.10.–30.4.) vähintään neljä kuukautta, vaikka laskua ei olisi maksettu.

Suomessa energiaköyhyys EU:n pienimpiä

Ellisaari toteaa, että ”Energiaköyhyyden” käsite suomalaisessa keskustelussa on uusi ja EU-tasollakin hahmoton. Köyhyys tarkoittaa yksinkertaisesti tulojen vähäisyyttä. Välttämättömyyshyödykkeiden maksut rasittavat suhteellisesti ankarimmin pienituloisia, esimerkiksi vuokrat ja lääkemenot kilpailevat lämmitysenergian kanssa tässä suhteessa.

– EU:n yhteisessä sosiaalitilastonpidossa on Suomen osalta selvitetty niiden kotitalouksien määriä, jotka eivät kykene suoriutumaan energialaskusta. Osuus on EU-maiden pienimpiä.

Silti Suomessakin on viime aikoina noussut julkisuuteen pari tapausta, joissa asiakkaalta on katkaistu sähköt, kun nämä eivät ole pystyneet maksamaan laskujaan. Tapaukset herättivät kiinnostusta erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa osa keskustelijoista ilmoitti halukkuutensa osallistua laskujen maksamiseen.

TAUSTAA

Sähköyhtiöt ovat kärsivällisiä

Sähköjä ei katkaista asiakkailta yhtä helposti kuin esimerkiksi sanomalehden tilaus katkaistaan maksamattoman laskun vuoksi. Sähköasiakkaille varataan aina aikaa hoitaa taloudelliset asiansa kuntoon esimerkiksi sosiaaliviranomaisten kanssa. ”Sähköntoimituksen keskeytyksen perusteet” eli kansanomaisesti sähkön katkaisemisen perusteet on määritelty yksityiskohtaisesti sähkömarkkinalaissa ja alan yleisissä sopimusehdoissa.

Huomaamatta ja täysin yllättäen sähköyhtiöt eivät asiakkailtaan sähköjä katkaise. Jos lasku jää maksamatta, saa asiakas vähintään kaksi ilmoitusta rästimaksuista.

Jokaisen laskun lähettämisen jälkeen asiakkaalle pitää varata vähintään kaksi viikkoa laskun maksamiseen. Postiluukusta putoavia laskuja ei siis tarvitse avata joka päivä eikä verkkopankissa tarvitse vierailla päivittäin katsomassa josko sinne olisi tupsahtanut uusi sähkölasku.

Jos rahoja ei laskun eräpäivän jälkeen ala kuulua sähkönmyyjän tai verkkoyhtiön tilille, lähettää yhtiö asiakkaalleen huomautuksen maksamattomasta laskusta. Huomautuslaskun maksamiseen on varattu aikaa vähintään kaksi viikkoa.

Joskus sähköyhtiö haluaa periä huomautuslaskun lähettämisestä erillisen maksun. Tässä tapauksessa huomautuslaskua ei saa lähettää kotitalousasiakkaalle ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut alkuperäisen laskun eräpäivästä. Jos huomautuslaskun lähettämisestä ei haluta periä ylimääräistä maksua, voidaan huomautuslasku lähettää nopeammin.

Jos asiakas ei maksa huomautuslaskua eräpäivään mennessä, lähettää sähkönmyyjä tai verkkoyhtiö asiakkaalleen varoituksen sähköjen katkaisemisesta. Varoitusilmoituksessa asiakkaalle kerrotaan, milloin sähköt katkaistaan. Tässäkin tapauksessa asiakkaalla on yhä mahdollisuus maksaa erääntynyt laskunsa. Jos lasku on maksettu ajoissa ennen ilmoitettua katkaisupäivää, jatkuu sähköntoimitus normaaliin tapaan.

Yleensä maksumuistutukset, huomautukset ja katkaisuvaroitukset lähetetään asiakkaille kirjeinä. Nykyisin moni asiakas on kuitenkin pyytänyt sähköyhtiöiden yhteydenotot sähköpostiinsa.

Ensimmäisen laskun eräpäivän ja sähkön katkaisemisajankohdan välinen aika on vähintään viisi viikkoa. Kun otetaan huomioon ensimmäisen laskun kahden viikon maksuaika, vie sähköjen katkaisuun mahdollisesti johtava prosessi vähintään reilut puolitoista kuukautta.

Asiakkaiden elämäntilanteet otetaan huomioon

Sähköjen katkaisemiseen johtavaan prosessiin on varattu aikaa, jotta heikkoon taloudelliseen tilanteeseen joutuneella kuluttajalla olisi aikaa yrittää järjestää asiansa. Lisäksi sähkömarkkinalaki ja sopimusehdot sisältävät erikseen mainittuja poikkeuksia, joilla on mm. haluttu varautua kansalaisten elämässä tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Yksi erikseen mainittu poikkeus on sosiaalinen este, jolloin asiakkaan maksuvaikeudet ovat syntyneet ilman asiakkaan omaa syytä. Tällaisia syitä ovat mm. työttömyys tai vakava sairaus. Tällöin sähköt saa katkaista aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen laskun eräpäivästä. Katkaisuvaroituksessa kerrotaan kuluttajalle, miten hänen on meneteltävä, jotta hän voi vedota oikeuksiinsa. Samalla on ohjattava kuluttajaa asian selvittämisessä esim. sosiaalitoimen kanssa.

Euromäärältään pienten maksuhäiriöiden vuoksi ei sähköjä saa katkaista nopeasti. Jos maksamattoman laskun suuruus on alle 250 euroa, voidaan sähköt katkaista maksamattoman laskun vuoksi aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen laskun eräpäivästä.

Talvikeskeytyskielto taas estää sähköjen katkaisemisen talviaikana (1.10.–30,4.) vakituisena asuntoja käytettävästä talosta, jonka lämmitys on riippuvainen sähköstä, ennen kuin laskun eräpäivästä on vähintään neljä kuukautta. Talvikeskeytyskiellon tarkoituksena on antaa sähkölämmityksestä riippuvaisille asukkaille aikaa järjestellä asioitaan ilman välitöntä vaaraa paleltumisesta tai talolle tapahtuvista vahingoista.

Sähkönmyyntiä ja sähköverkkotoimintaa koskevat sopimusehdot ovat viranomaisten valvonnassa. Energiatoimialan on aina neuvoteltava sopimusehtoihin tehtävistä muutoksista kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa. Sähköverkkotoimintaa koskevien sopimusehtojen sisällön hyväksyy Energiavirasto.

Kaikkien kuluttajien käytettävissä olevista tuloista sähköön kuluu keskimäärin kaksi prosenttia. Sähkölämmitysasiakkailla sähköön kuluu keskimäärin 3,5-4 prosenttia.

Pääkuva: Scanstockphoto