— Vesivoima auttaa panostamaan muihin päästöttömiin ja uusiutuviin sähköntuotantomuotoihin. Huoltovarmuuskeskuksen energia-asiantuntija Pia Oesch pitää vesivoimaa korvaamattomana Suomen sähköjärjestelmälle.

Huoltovarmuuskeskuksen energia-asiantuntija Pia Oeschin viesti on totinen ja selkeä. Suomalainen sähköjärjestelmä on kohdannut historiansa suurimman murroksen. Uudessa tilanteessa sähkön riittävyys ja sähköjärjestelmän toimivuus korostuvat. Samalla sähkön käyttö muuttuu radikaalisti, kun yhteiskunta sähköistyy vauhdilla.

— Kotimaisen vesisähkön rooli korostuu. Tämän totesi myös valtioneuvosto vuonna 2018 laatimassaan huoltovarmuutta koskevassa linjauksessaan. Sen mukaan vesivoimalla on keskeinen rooli Suomen sähköjärjestelmässä.

Vesisähkö on kotimaista energiaa ja sitä on saatavilla kaikenlaisissa oloissa. Lisäksi vesivoimalla voi poikkeuksellinen helposti ja nopeasti säätää sähköjärjestelmän vajeita. Tämä tukee myös Suomen siirtymistä hiilineutraaliin tulevaisuuteen — arvaamattomasti vaihteleva tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat tuekseen vesivoiman kaltaista säätöenergiaa.

— Mitä enemmän tuulivoimakapasiteettia rakennetaan, sitä suuremmiksi kasvavat tuulisähkön tarjonnanvaihtelut, Oesch huomauttaa.

Vesivoiman käyttö edellyttää kuitenkin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Oeschin mielestä sen eteen tehdään paljon töitä, kun voimayhtiöt esimerkiksi elvyttävät vaelluskalakantoja.

— Huoltovarmuuskeskus ei ole kuitenkaan kalatalouden asiantuntija. Me otamme kantaa vesivoiman tarpeeseen huoltovarmuuden näkökulmasta. Vesivoiman avulla on mahdollista panostaa muihin päästöttömiin ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin tuotantomuotoihin.

Vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteita ollaan kuitenkin muuttamassa. Myös Huoltovarmuuskeskus on jättänyt lausuntonsa esitykseen.

— Kalatalousvelvoitteiden muuttaminen ei saisi heikentää vesivoimalaitosten säädettävyyttä tai supistaa vesivoimalaitoskapasiteettia, Oesch toteaa.

Hän arvioi, että Suomessa on tulevaisuudessakin voimatalousjokia, jotka ovat jo vuosikymmenet tuottaneet vesisähköä suomalaisten käyttöön.

Markkinoilla on riskinsä

Euroopan sähkömarkkinoiden avautuminen oli aikoinaan suuri menestystarina. Markkinat tehostivat eurooppalaisen kapasiteetin käyttöä ja pitivät sähkön hinnan nousupaineet kurissa. Markkinoiden avautumisen toi myös muutoksia eurooppalaiseen sähköjärjestelmään. Samalla ilmaantui uusia riskejä.

— Markkinoiden avautumisen seurauksena sähkön siirtoyhteyksiä Norjan, Keski-Euroopan ja Brittein saarten välillä vahvistettiin. Nyt uusia yhteyksiä pitkin virtaa suuret määrä norjalaista ja ruotsalaista vesisähköä Pohjoismaita maksukykyisemmille markkinoille, Oech toteaa.

— Siksi Suomessa on varauduttava myös siihen, että pohjoismaista tuontisähköä ei ole tarjolla entiseen malliin ja entisillä hinnoilla. Myös odottamattomat tekniset ongelmat saattavat tuottaa yllätyksiä.

Oesch kertoo, että Huoltovarmuuskeskus seuraa tarkalla silmällä Euroopan sähkömarkkinoiden tapahtumia.

Padot purkuun?

Julkisessa keskustelussa esiintyneet vaatimukset vesivoimalaitospatojen purkamisesta tuntuvat kaukaisilta Huoltovarmuuskeskuksen pääkonttorissa.

— Jo kymmenen megawatin tehoinen vesivoimalaitos on Suomen mittakaavassa merkittävä sähköä tuottava laitos. Sen sijaan alle yhden megawatin tehoisilla vesivoimalaitoksilla ei ole huoltovarmuuden näkökulmasta merkitystä, Oesch toteaa.

Oesch kuitenkin odottaa, että vesivoimasta käytäisiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua valtakunnallisesti ja paikallisesti.

— Onko voimalaitoksen padon purkaminen ja kalojen vaellusesteen poistaminen vai vesivoimalaitoksen uudistaminen parempi ja taloudellisempi vaihtoehto?

Koronapandemia ei horjuttanut Suomen energiahuoltoa, mutta se herätti pohtimaan kriisien välillisiä vaikutuksia.

— Ilmastonmuutos aiheuttaa uusia odottamattomiakin riskejä, mutta onko odotettavissa jotain muuta, jolla olisi globaaleja vaikutuksia.

Ainakin metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla. Samalla sillä on merkittävä rooli energiantuottajana ja energiaraaka-aineiden toimittajana.

— Tämä on yksi syy pitää huolta kotimaisesta vesivoimasta. Metsäteollisuuden viennin tyrehtyminen vähentäisi metsästä lähtöisin olevan polttoaineen tarjontaa.

teksti Markku Niskanen / kuvat Pekka Hannila