Elinkeinoministeri Olli Rehn totesi rakentamisluvan myöntämisestä, että se on tärkeä askel vastuullisessa ydinenergian käytössä Suomessa. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta pitää hänen mukaansa valvoa koko loppusijoituslaitoksen elinkaaren ajan.

Hallitus liitti rakentamislupaan useita ehtoja. Posivan on toimitettava käyttölupahakemuksen yhteydessä selvitykset ympäristövaikutuksista, käytetyn ydinpolttoaineen palautettavuudesta ja kuljetusriskeistä sekä hankkeeseen mahdollisesti tehdyistä muutoksista.

Ensimmäinen maailmassa

Posiva arvioi, että nyt myönnetyn rakentamisluvan alainen rakentaminen on aloitettavissa tulevan vuoden loppupuolella. Loppusijoitusvalmius saavutettaneen vuonna 2023.

Janne Mokka

Posivan toimitusjohtaja Janne Mokka pitää rakentamislupaa yhtiölle merkittävänä saavutuksena. Hänestä hanke on tärkeä paitsi Suomelle myös maailmanlaajuisesti. Se on ensimmäinen rakentamisvaiheeseen etenevä loppusijoitushanke maailmassa.

Loppusijoituslaitoksen tehtävänä on käytettyjen ydinpolttoainenippujen kapselointi ja sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla kallioperään noin neljänsadan metrin syvyyteen.

Laitos koostuu kahdesta osasta: maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, jossa käytetty polttoaine pakataan loppusijoituskapseleihin sekä syvällä peruskalliossa sijaitsevasta loppusijoitustilasta, jonka tunneleihin käytetty polttoaine sijoitetaan.


Eduskunta hyväksyi loppusijoitushankkeen periaatepäätöksen vuonna 2001. Posiva jätti rakentamislupahakemuksen vuoden 2012 lopulla. STUK totesi helmikuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan lausunnossa, että Posivan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos voidaan rakentaa turvalliseksi.

Kuvat: Posiva