Hukka saa kyytiä, kun kaukolämpöyritykset kolminkertaistavat hukkalämpöjen hyödyntämisen kaukolämmön tuotannossa vuoteen 2030 mennessä.

Kolmasosa suomalaisesta kaukolämmöstä tuotetaan vuonna 2030 jollain muulla tavalla kuin polttamalla. Nykyisin ei-polttamiseen perustuvan lämmöntuotannon osuus paletissa on noin kymmenen prosenttia. Hukkalämpöjen hyödyntämisen lisäksi kaukolämpöä tuotetaan päästötöntä sähköä käyttävillä lämpöpumpuilla ja geotermisellä energialla. Näin suomalaiset kaukolämpöyritykset maalaavat tulevaisuuttaan. Asiaa tutkittiin Energiateollisuus ry:n toteuttamassa kyselytutkimuksessa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli 88 prosenttia ilmoittaa hyödyntävänsä jo nyt käsillä olevat hukkalämmöt. Samalla yhtiöt etsivät väsymättä uusia hukkalämpöä tuottavia kohteita. Hukkalämmöt hyödynnetään aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.

Hukkalämpöjen avulla on suhteellisen helppoa vähentää kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä. Monesti tämä on myös taloudellisesti kannattavaa. Tähän kannustavat yhtiöiden omistajat ja asiakkaat.

Kaukolämpöyrityksistä yli 90 prosenttia on kuntien omistamia. Omistuksien kautta kuntien laatimat ilmasto-ohjelmat vaikuttavat osaltaan kaukolämpöyritysten toimintaan. Samalla kaukolämpö halutaan pitää kiinnostavana ja kilpailukykyisenä lämmitysmuotona.

Myös pienet erät kiinnostavat

Hukkalämpöjen tarjonta on kirjavaa. Ihanteellisimmat hukkalämmön lähteet sijaitsevat lähellä kaukolämpöverkkoa ja tarjolla olevan hukkalämmön lämpötila on suurin piirtein sama kuin mikä on kaukolämpöverkon lämpötila.

Tarjolla olevan lämmön määrällä ja ajankohdallakin on väliä. Eniten lämpöä tarvitaan talvella — kesällä sitä ei kulu juuri lainkaan. Tosin moni kaukolämpöyritys kykenee jo varastoimaan kesällä kerättyä lämpöä talven pakkasia varten.

75 prosenttia kyselyyn vastanneista kaukolämpöyrityksistä kertoo hyödyntäneensä sellaisenaan hukkalämpöjä teholuokassa 0,5–5 megawattia. "Sellaisenaan hyödyntäminen" tarkoittaa sitä, että tarjottu hukkalämpö on lämpötilaltaan sopivaa kaukolämpöverkkoon ilman vippaskonsteja. Näin ei aina ole. Monesti hukkalämmön lämpötila on liian alhainen — esimerkiksi 40 astetta, kun ihannetapauksessa parasta tavaraa on noin sata-asteinen hukkalämpö.

Matalalämpöistäkin jämäenergiaa voidaan silti hyödyntää. Silloin sen lämpötila nostetaan ennen kuin se tuupataan kaukolämpöverkkoon. Hukkalämpö "priimataan", kuten insinöörit asian ilmaisevat. Priimausta edellyttävää hukkalämpöä teholuokassa 0,5–5 megawattia ilmoitti käyttävänsä 65 prosenttia vastanneista.

Teholuokassa 5–10 megawattia hyödyntäjiä on vähemmän. Noin 35 prosenttia vastanneista ilmoittaa käyttävänsä tämän kokoluokan hukkalämpöä — joko sellaisenaan tai priimattuna.

Käyttö on vähäisempää, kun teholuokat kasvavat. Tämä johtuu siitä, että suuria hukkalämpökeskittymiä on määrällisesti vähemmän kuin pieniä. Tästä huolimatta noin kolmannes vastaajista kertoo hyödyntävänsä hukkalämpöjä teholuokassa 10–20 megawattia. Lisäksi yli 20 megawatin kohteita käyttää yhtä suuri joukko.

Ostoperiaatteet ovat julkisia

Hukkalämpöjen hankintaa ohjaavat tekniset ja taloudelliset reunaehdot. Hukkalämpölähteiden liittäminen kaukolämpöverkkoon edellyttää teknistä suunnittelua, mutta monesti myös yksilöllistä räätälöintiä. Itse hankinta taas on kaupallista toimintaa. Siksi hukkalämmön tuottajan kanssa on sovittava monista asioista.

Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo julkaisseensa periaatteet, jotka ohjaavat hukkalämpöjen hankintaa. Ostoperiaatteiden julkistaminen lisää toiminnan avoimuutta ja vuorovaikutusta potentiaalisten hukkalämmön tuottajien kanssa.

Myös kaukolämpöyhtiöiden asiakkailla on mahdollisuus valita alkuperältään tuotteistettua kaukolämpöä — esimerkiksi hukkalämmöillä tuotettua. Idea on sama kuin sähkömarkkinoilla, jolloin asiakas voi halutessaan ostaa jollain tietyllä tavalla tuotettua sähköä. Kaukolämpökaupassa on tällä hetkellä tarjolla uusiutuvalla energialla tai hukkalämmöillä tuotettua kaukolämpöä.

Vajaat 80 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittaa, että asiakkailla on mahdollisuus valita alkuperältään tuotteistettua kaukolämpöä. Reilut 15 prosenttia kertoo, että sellaista voidaan järjestää, mikäli asiakas on siitä valmis maksamaan ylimääräistä. Vähän alle kymmenen prosenttia vastanneista toteaa, että heidän asiakkaansa eivät ole kiinnostuneita tuotteistetusta kaukolämmöstä.

"Hukkalämpöjen hyödyntäminen 2020" -kysely on osa energia-alan toimenpideohjelman seurantaa, jonka avulla kehitetään suomalaisia lämmitysmarkkinoilta. Kyselyn avulla kartoitetaan, miten kaukolämpöyritykset ovat toteuttaneet toimenpideohjelmaan kirjattuja lupauksiaan.

Kyselyyn vastasi 45 yritystä — noin puolet suomalaisista kaukolämpöalan yrityksistä. Vastanneiden yritysten kaukolämmön myynti kattaa noin 80 prosenttia Suomessa myydystä kaukolämmöstä ja noin 70 prosenttia kaukolämpöasiakkaista. Kyselyn tuloksiin voi tarkemmin tutustua täällä.

KAINALOSSA

Veroratkaisuista vauhtia

Hukkalämmön kaltaisten polttamiseen perustumattomien lämmöntuotantomuotojen osuuden kasvua voitaisiin vauhdittaa laskemalla lämpöpumppujen käyttämän sähkön veroa. Näin toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpöasiantuntija Mirja Tiitinen.

— Samalla voitaisiin laskea kaikkea kaukolämmön tuotannossa käytetyn sähkön veroa. Tämä onkin jo kirjattu istuvan hallituksen ohjelmaan.

Lämpöpumput käyttävät sähköä ja suuria lämpöpumppuja tarvitaan hukkalämpöjen hyödyntämisessä. Lämpöpumput ovat tärkeitä laitteita myös geotermistä lämpöä tuottavissa laitoksissa ja suurissa maalämpökohteissa. Sähköä tarvitaan myös matalalämpötilaisen hukkalämmön lämpötilan nostamiseksi, jotta sitä voitaisiin käyttää kaukolämpöverkoissa.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto