01.10.2020, kello 14.25

Syysaamuna satoi turvetta

Jos poliitikko sanoo, että ulkona sataa, media voi joko katsoa ikkunasta ulos ja tarkistaa että sataako, tai etsiä toisen poliitikon, joka väittää, että ei sada. Aika usein media valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon, koska kiista on keskeisin uutiskriteeri. Sillä ei ole uutistuotannon näkökulmasta merkitystä, että kenestä tulee ylin poliisiviranomainen. Sillä on, jos vaihtoehdoista syntyy kiistaa hallituksen sisällä.

Omassa viestinnässämme kohtaamme saman ilmiön oikeastaan viikoittain. Energiateollisuus ei ehdoin tahdoin halua kiistan osapuoleksi, varsinkin kun kiistan motiivi ei ole asian edistäminen sinänsä, vaan näkyvyyden hankkiminen. Eikä se jänkkäämällä saatava näkyvyys nyt niin positiivista ole.

Keskusta ja vihreät ovat kiistelleet turpeesta. Kiista on sinänsä aito, tässä kohdassa hallituskumppaneiden poliittiset tavoitteet ja kannattajien intressit poikkeavat aika lailla toisistaan. Media on aistinut tässä mahdollisen poliittisen kriisin, ja on hanakasti uutisoinut kädenväännöstä, joka koskee turpeen käytön tulevaisuutta.

Näkemysero tiivistyy lähinnä siihen, kuinka paljon polttoaineveroa pitää korottaa hallitusohjelman asettaman tavoitteen saavuttamiseksi: päämääränä on puolittaa turpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä.

Pari viikkoa sitten julkistettiin uutinen, jonka mukaan turpeen käyttö on putoamassa 70 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Perusteena oli hallituksen asettaman turvetyöryhmän tilaama hyvin seikkaperäiseen kartoitukseen pohjautuva raportti.

Eikö tämä ole aika iso uutinen? Median mielestä se ei ollut. Raportti sai näkyvyyttä vain Maaseudun tulevaisuudessa, jonne se oli vuodettu etukäteen. Muu media vaikeni kokonaisen vuorokauden, kunnes ympäristöministeri Krista Mikkonen twiittasi, että jos päästöoikeuksien hinnat laskevat puoleen nykyisestä, turpeen käyttö lisääntyy, joten veroja on korotettava reippaasti. Keskusta taas vastasi, että veronkorotusta voidaan viedä läpi vähän hitaammin, koska se käyttö nyt kuitenkin vähenee kovaa vauhtia.

Vuorokauden hiljaisuuden päätteeksi kiista heräsi henkiin, media valpastui ja alkoi uutisoida vihreiden ja keskustan näkemyserosta. Ihan turha katsoa ikkunasta, että sataako siellä.

Kiista kiinnostaa lukijoita, mutta samalla se tarjoaa helpon dramaturgian yhä kiireisemmälle uutistyölle.  Median murros on vähentänyt resursseja ja kasvattanut näkyvyystavoitteita. Toimittajalla ei yksinkertaisesti ole aikaa tarkistaa, että sataako siellä ulkona vai ei.

Hyvän vastakkainasettelun rikkova informaatio ei mahdu pelkistettyyn uutisdramaturgiaan. Lasse Lehtinen kirjoitti viime syksynä murskakritiikin ruotsalaisesta ilmastoteinistä Greta Thunbergista. Äreä setä tölvi rusoposkista teiniä. Toimitusjohtajamme Jukka Leskelä ärsyyntyi kirjoituksesta sen verran, että latasi varsin napakan vastineen Lehtiselle. Media ei kiinnittänyt tekstiin mitään huomiota, mutta samaan aikaan toisaalla, Leskelän teksti nousi Energiateollisuuden kaikkien aikojen hitiksi sosiaalisessa mediassa.

Teksti ei istunut sen hetken pinnalliseen uutisdramaturgiaan, jossa äreä setä tölvi idealistista teiniä. Medialla ei ollut resursseja eikä kiinnostusta havaita, että me sedät emme ole yhdestä puusta. Kun kinataan siitä, että sataako vai ei, syysaamun autereinen usva jää vaille huomiota.

Jukka Relander
kirjoittaja on Energiauutisten päätoimittaja

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit