01.10.2020, kello 15.50

Kestävän kehityksen sijoitukset

Tavoitteena teknologianeutraali taksonomia

Pääomien ohjaaminen kestävän kehityksen sijoituksiin on yksi Euroopan unionin suurista hankkeista. Kestävän rahoituksen tueksi tehtävässä luokitusjärjestelmässä eli taksonomiassa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Taina Wilhelmsiä huolestuttaa eniten ydinvoiman asema.

— Kestävän rahoituksen työkaluksi suunnitellun taksonomian tulee olla teknologianeutraali ja samansuuntainen kuin EU:n olemassa olevaa ympäristölainsäädäntö eikä asettaa päällekkäistä tai ristiriitaista kriteeristöä, Taina Wilhelms muistuttaa.

Euroopan unionin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja painaa ne nollaan vuoteen 2050 mennessä.

— Tavoitteiden saavuttamisen arvioidaan vaativan 260 miljardin euron vuotuiset lisäinvestoinnit vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää pääomien ohjaamista kestäviin sijoituksiin eli kestävää rahoitusta, muistuttaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Taina Wilhelms.

Rahoitusala puolestaan tarvitsee tuekseen jotain, jonka pohjalta se voi arvioida investointien ja sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia.

Euroopan komission mielestä työkaluksi sopisi luokitusjärjestelmä eli kestävän kehityksen sijoitusten taksonomia. Taksonomia määrittelee taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden EU:n alueella sekä ne alat, joilla kestävät investoinnit vaikuttavat eniten.

Ristiriitaa aiempiin linjauksiin

Poliittisen lainsäädäntötyön ohella taksonomian valmistelutyötä on tehnyt Euroopan komission koolle kutsuma tekninen asiantuntijaryhmä (Technical Expert Group, TEG).

Asiantuntijaryhmä — johon osallistui pääosin finanssialan osaajia — julkaisi maaliskuussa 2020 lopullisen raporttinsa. Siihen sisältyi laaja luettelo kestävyyskriteerejä eri energiantuotantomuodoille, energiaverkoille ja energian varastoinnille.  

Suomalainen energiateollisuus löysi raportista suuren epäkohdan.

— Raportin kaavailema taksonomia ei ole teknologianeutraali eikä samansuuntainen kuin olemassa oleva EU:n ympäristölainsäädäntö. Se asettaa päällekkäistä ja ristiriitaista kriteeristöä aiempiin päätöksiin verrattuna, Wilhelms toteaa.

Pohjoismainen ydinvoima täyttää kestävyyskriteerit

Ristiriidoista merkittävin koskee ydinvoiman asemaa.

— Euroopan komission ilmastostrategian ja hiilineutraaliustavoitteiden mukaan ydinvoiman osuus tulisi olla 12–15 prosenttia EU:n sähköntuotannosta, jotta hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet voidaan saavuttaa, Wilhelms muistuttaa.

Raportissa ei kiistetty ydinvoiman ilmastohyötyjä. Asiantuntijaryhmä ei kuitenkaan päässyt yhteisymmärrykseen siitä, vaarantavatko ydinvoimalaitosten käytössä syntyvät ydinjätteet EU:n tavoitteen minimoida energiantuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia. Siksi Euroopan komission oma Joint Research Center on määrätty vielä tarkastelemaan ydinvoiman asemaa.

Energiateollisuuden mielestä ydinvoima tulisi sisällyttää taksonomiaan. Pohjoismaissa ydinjätteen loppusijoitus on hyvässä hoidossa, mistä on muistutettu päättäjiä ja virkamiehiä sekä Suomessa että EU:ssa. Ydinjätteiden loppusijoittelu tehdään Pohjoismaissa huolella, joten se ei aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia.

Raportissa ilmeni ristiriitaa myös suhteessa uusiutuvan energian direktiiviin (RED II), joka sisältää kestävyyskriteerit energian tuotannossa käytettäville biomassoille. TEG-asiantuntiryhmä perustelee direktiiviä tiukempia ja niistä poikkeavia kriteereitä tarpeella tehdä niin sanottu "parhaista parhain" -luokka.

Kuinka käy jätteenpolton?

Raportti sisälsi muutamia muitakin energia-alaa kaltoin kohtelevia kirjauksia.   

Raportin mukaan vain ei-kierrätettävän vaarallisen jätteen polton voisi mahdollisesti hyväksyä kestäväksi toiminnaksi. Muun jätteenpolton hyväksyminen kestävän rahoituksen piiriin sen sijaan rajoittaisi kiertotalouden tavoitteiden — siis jätteen synnyn ehkäisyn, uudelleenkäytön ja kierrätyksen — toteutumista.

— On silti paljon jätettä, jota ei enää voi käyttää uudelleen tai kierrättää ja joka muutoin päätyisi kaatopaikalle aiheuttamaan haitallisia metaanipäästöjä. Tämä tulisi taksonomiassa ottaa huomioon, Wilhelms korostaa.

Lisäksi energiateollisuus vastustaa raportin ehdotusta luoda taksonomiaan niin sanottu "ruskea kategoria". Kategoriaan kuuluisivat ilmasto- ja ympäristötavoitteille merkittävästi haittaa aiheuttavat toiminnot. Wilhelms luonnehtii sitä turhaksi mustamaalaamiseksi, mikä ei vastaa taksonomian tavoitteita.

Panoksena rahoitus ja maine

Eurooppalaisten energia-alan yritysten toimintaympäristöä taksonomia muokkaa monin tavoin. Joka tapauksessa taksonomia tuo lisää raportointivelvoitteita yli 500 työntekijän yrityksille.

Kaikkein järisyttävimpiä vaikutuksia seuraa, jos liiketoiminnot jäävät taksonomian ulkopuolelle. Rahoitus voi kallistua ja sen saatavuus vaikeutua. Panoksena on myös yrityksen maine.

— Yritykset, jotka toimivat EU:n lainsäädännön ja muiden EU:n kestävyyskriteerien mukaisesti, olisivat kuitenkin teknisen asiantuntijaryhmän raportin mukaan ei-kestäviä taksonomian kriteereissä. Siksi toimintoja ei energiateollisuuden mielestä pitäisi perusteettomasti jättää taksonomian ulkopuolelle, Wilhelms huomauttaa. 

Euroopan komissio uskoo, että kansainvälisten sijoitusyhtiöiden ansiosta taksonomia leviää maailmanlaajuisesti. Taksonomiaa kaavaillaan myös muiden kuin sijoittajien käyttöön.

Käyttöönottoa on jo väläytelty julkisen sektorin puolella. Lisäksi taksonomian määritelmiä ja luokituksia mietitään hyödynnettäviksi muun muassa vetystrategian ja ei-taloudellisen tiedon raportoinnin yhteydessä.

Aikataulu painaa päälle

Parhaillaan Euroopan komissio on perustamassa asiantuntijaryhmää (Sustainable Finance Platform), jonka tehtävä on tukea komissiota lopullisten kestävyyskriteereiden laadinnassa. Haku kaksi vuotta toimivaan asiantuntijaryhmään päättyi heinäkuun puolivälissä.

Wilhelms toivoo, että Energiateollisuus ry:n jäsenyritykset saisivat edustajansa Platformiin. Euroopan komissio on ilmoittanut kertovansa Platformin valinnat syyskuun lopussa. Joka tapauksessa Energiateollisuus ja Wilhelms jatkavat vaikuttamistyötä taksonomian viimeistelyksi.

Aikataulu kuitenkin painaa päälle.      

Komission on tarkoitus luoda kriteeristö kahdelle ensimmäiselle ympäristötavoitteelle (ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen) vielä tämän vuoden aikana. Muiden neljän ympäristötavoitteen (vesistöt, kiertotalous, ympäristön pilaantuminen, ekosysteemit) kriteeristö aiotaan laatia vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tilastoja ja finanssisäätelyä

Kestävä rahoitus ja siihen sisältyvä vaikuttaminen ovat viime aikoina vieneet runsaasti Taina Wilhelmsin työaikaa. Muutoin hän uppoutuu tilastojen tekemiseen ja finanssisääntelyyn.

— Laadin vuosittain muun muassa yhtiökohtaiset kaukolämmön vuosi- ja hintatilastot ja kaukojäähdytystilaston. Lisäksi teen kaukolämmön kuukausitilastoa omaa vaikuttamistyötämme ja ennakollisia tilastojulkistuksia varten sekä vastaan tilastoja koskeviin tietopyyntöihin.

Tietojen keräämisen ja jalostamisen ohella Wilhelms miettii tilastoinnin kehittämistä. Esimerkiksi hukkalämpö pitäisi jatkossa ottaa entistä paremmin huomioon.

Finanssisääntelyn sisältyminen työnkuvaan pohjautuu siihen, että sähköyhtiöt tekevät johdannaisilla kauppaa pääasiassa suojautuakseen sähkön hinnan vaihteluita vastaan. Kiristynyt finanssisääntely vaikuttaa siis yhä enemmän myös energiamarkkinoihin.

Wilhelms koordinoi Energiateollisuus ry:ssä toimivaa jäsenyritysten edustajista koostuvaa finanssisääntelytyöryhmää. Se seuraa valmistella olevaa finanssisääntelyä, edistää toimialan näkemyksiä sen kehityksestä ja viestii jäsenistölle johdannaismarkkinoita koskevan sääntelyn muutoksista ja vaikutuksista.

KAINALOSSA

Milloin taloudellinen toiminta on kestävää?

EU katsoo taloudellisen toiminnan ympäristön kannalta kestäväksi, mikäli se edistää merkittävästi yhtä tai useampaa asetettua ympäristötavoitetta eikä aiheuta huomattavaa haittaa muille ympäristötavoitteille.

Asetetut ympäristötavoitteet:

1) Ilmastonmuutoksen hillintä

2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

3) Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

4) Siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen

5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

6) Terveiden ekosysteemien suojelu

Lisäksi taloudellinen toiminta tulee toteuttaa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti ja sen tulee täyttää tekniset seulontakriteerit, mikäli komissio on sellaiset määrittänyt.

teksti Vesa Ville Mattila / kuvat Pekka Hannila

 

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit