— Kaikki hakevat työlleen merkitystä, mutta nuoret osaavat myös haluta sitä, toteaa kirjailija ja yrittäjä Ronja Salmi. Salmi esiintyi Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa 16.5.2019 Lahdessa.

Tulevaisuuden työmarkkinat ja työorganisaatiot joutuvat pesemään naamansa, kun uusi sukupolvi rynnii työmarkkinoille. Uuden sukupolven mukana tulee uusia arvoja ja arvostuksia. Kun tieto ja valta olivat ennen yhtä, ei tämä enää päde. Samalla tieto pirstaloituu ja jokainen joutuu yhä useammin keräämään tietoa monesta eri lähteestä.

— On osattava kysyä, mutta neuvojia voi olla monia, yrittäjä ja kirjailija Ronja Salmi analysoi.

Salmen mielestä nuorten työpaikan valintaa ohjaa kolme peruskysymystä, joihin työantajien olisi osattava vastata. Ovatko yrityksen arvot kunnossa, maksetaanko työstä riittävä korvaus ja kuinka hyvin työssä voi kehittää itseään.

— Esimerkiksi ihmisoikeudet, rauha ja demokratia ovat asioita, joiden pitäisi näkyä yrityksen arvoissa ja kulttuurissa, Salmi toteaa.

— Yksilönä taas nuori haluaa tulla nähdyksi ja toimia työpaikalla kokonaisena persoonana.

Tämä tarkoittaa sitä, että siviiliminä ei jää kotiin, kun virkaminä lähte töihin. Luottamus työtovereihin, tiimikavereihin ja esimiehiin korostuu nuorten arvoissa. Parhaissa tiimeissä voidaan heitellä surutta hölmöjä ja keskeneräisiä ideoita, joita kukaan ei dissaa. Tämä on sitä luottamusta ja luottamus ruokkii myös luovuutta.

Salmi muistuttaa, että yhteisöllisyys sen sijaan ei enää vetoaa nuoriin.

— Yksilö on tällä hetkellä muodissa. Tämä näkyy esimerkiksi musiikkiteollisuudessa, jossa yksittäiset artistit vetävät bändejä paremmin.

Mikä huolettaa, mihin luotetaan

Tutkimusten mukaan 67 prosenttia suomalaisista nuorista on huolestunut ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Samalla 79 prosenttia suhtautuu omaan tulevaisuuteensa positiivisesti. Kolmanneksen mielissä maailman tulevaisuus ei kuitenkaan näytä hyvältä.

— Nuoret luottavat eniten poliisiin, viranomaisiin, pankkeihin ja presidenttiin. Tässä mielestä nuoret ovat melko konservatiivisia, Salmi huomauttaa.

— Suurin epäluottamus sen sijaan kohdistuu puolueisiin ja ammattiyhdistysliikkeeseen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuuden työmarkkinoihin.

Salmi muistuttaa, että tämän hetken nuorilla on käytettävissään vähemmän rahaa kuin aikaisemmilla nuorilla sukupolvilla. Jopa eläkeläisillä on paremmat tulot kuin alle 24-vuotiailla. Samaan aikaan kolmannes 18–30-vuotiaista ei ole koskaan ollut töissä, vaikka puolet suomalaisista nuorista on valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

— Ensimmäistä työpaikkaa on yhä vaikeampi saada, jos ei ole aikaisempaa työkokemusta tai sopivaa koulutusta. Tämän päivän nuorilla on paljon opintolainaa ja vähän asuntolainaa, mikä vaikuttaa tulevaisuudessa myös eläkejärjestelmään ja henkilökohtaisiin eläkekertymiin.

Elinikäinen oppiminen — alan vaihto vaikeaa

Työ on jo nyt sirpaloitunut. Kerran hankittu koulutus ei riitä, vaan koko loppuelämä on opiskeltava. Joskus on hankittava kokonaan uusi ammatti. Alan vaihtaminen on kuitenkin tehty vaikeaksi — koulutusjärjestelmä ei tue sitä. Uuden ammatin opiskelua varten ei saa esimerkiksi opintolainaa.

— Tilastoissa tämä näkyy yrittäjyyden lisääntymisenä. Kyselyjen mukaan lähes puolet nuorista on valmis perustamaan oman yrityksen.

Tästä huolimatta Salmi kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria, vaikka aina ei olisi tarjolla vielä täysin koulutettua nuorta.

— Palkkaaminen on myös keino kohdata nuoria ihmisiä.

Kirjailija Ronja Salmi, Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja Elina Kivioja ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pohtivat paneelissa työelämän muutoksia energiatoimialan kannalta.

KAINALOSSA

Standardit uusiksi!

Energia-alan yrityksissä on pulaa osaajista. Samaan aikaan työmarkkinoilla on paljon nuoria, joilla ei ole työtä. Tosin työtä on vaikea saada, kun ei ole työkokemusta. Oravanpyörä on valmis — tästä kärsivät kaikki. Asiaa pohdittiin Energiateollisuus ry:n kevätseminaarin yhteydessä järjestetyssä paneelissa.

— Pitäisikö rekrytoinnin standardeja muuttaa? Entä jos lähdetäänkin siitä, että yritykset kouluttavat yhä enemmän itse työntekijöitään, toteaa kirjailija ja yrittäjä Ronja Salmi.

Vattenfallin toimitusjohtaja Elina Kivioja taas arvelee, että energia-alan yritysten työnantajakuva ei ole täysin oikea.

— Moni olettaa, että energia-ala tarvitsee vain insinöörejä. Tämä on kapeakatseista ajattelua.

Kivioja olisi valmis muuttamaan myös energia-alan yritysten perustehtäviä tyyliin "me torjumme ilmastonmuutosta, sen sijaan että myisimme vain energiaa".

— Monen energia-alan ammatin toimenkuva saattaa olla myös turhan jäykkä. Mukaan pitäisi liittää ripaus vapautta ja mahdollisuus oman työajan säätelyyn.

Salmi toteaa, että tutkimusten mukaan nuoret ovat elämään liittyvissä arvoissaan melko konservatiivisia. Esimerkiksi terveys, perhe sekä jatkuvuus nousevat yleensä arvostuksien kärkeen.

— Työnantajat voisivat miettiä, miten tukea tällaista ajattelua.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa, että työelämässä monet asiat toistavat itseään, vaikka eivät suoranaisesti kopioidu.

— Menneinä aikoina monilla tehdaspaikkakunnilla työnantajat osallistuivat kokonaisvaltaisesti työntekijöidensä elämään järjestämällä monenlaista toimintaa ja palveluita myös työajan ulkopuolella.

Leskelän mielestä etenkin työnjohdon ja johtajiston rooli on muuttumassa.

— Johtajat ovat yhä enemmän valmentajia, jotka tarkkailevat joukkueen toimintaa kentän laidalta. Esimies neuvoo, mutta hänen on osattava myös kysyä.

— Vaikka yksilö on tulevaisuudessa yhä enemmän keskiössä, ei työelämä ole kuitenkaan yksilöiden temmellyskenttä.

— Esimies mahdollistaa alaisensa onnistumisen, Kivioja tiivistää.

— Kaikki hakevat työlleen merkitystä, mutta nuoret osaavat myös haluta sitä, Salmi muistuttaa.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto