Kiteen Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hämäläinen tuntee hakemarkkinat kuin omat taskunsa, sillä hän on toimittanut 30 vuotta haketta energiateollisuudelle.

— Viime vuoden tulosta ei voi enää juuri parantaa, vaikka öljyä jouduttiin viime talven lyhyen pakkasjakson aikana käyttämään reservissä olevien kattilalaitosten polttoaineena, toteaa Kiteen Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hämäläinen.

Kaiken lisäksi yrityksen vuoden 2015 tilinpäätös kertoo liiketoiminnan hyvästä kannattavuudesta. Vaikka viime vuoden liikevaihto oli lähes neljä prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna, jäi lähes 2,5 miljoonan euron liikevaihdosta voittoa yli 340 000 euroa. Hyvästä tilanteesta kertoo sekin, että omavaraisuusaste nousi toissa vuodesta yli neljällä prosenttiyksiköllä 30,9 prosenttiin. Kiteen Lämpö Oy:n osakkaille yhtiö jakoi osinkoina yli 110 000 euroa. Yhtiön omistavat Kiteen kaupunki (90 %) ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (10 %).

Syystäkin Hämäläinen myhäilee Selkueen lämpökeskuksen valvomoon siirretyn työpöytänsä takana. Kiteen Lämmön Arppentiellä sijainnut toimitalo myytiin vuonna 2015. Yrityksellä ei ole omaa toimistohenkilökuntaa. Yhtiön neljä laitosmiestä ovat päivätöissä — yksi oppisopimuskoulutuksessa oleva korvaa pian eläkkeelle jäämässä olevan. Laitoksen päivystys ja valvonta on ulkoistettu.

Haketta jo vuodesta 1986

Kiteen Lämpö kuuluu niiden harvojen energiayritysten joukkoon, joilla on vuosikymmenten katkeamaton kokemus puuperäisen polttoaineen käytöstä. Osa-aikaista toimitusjohtajaa parempaa asiantuntijaa ei löytyisi etsimälläkään, kun keskustelu kääntyy metsähakkeen käytön historiaan. Hämäläinen näet toimi 30 vuotta metsähakkeen toimittajana Kiteen Lämmölle. Samoista tehtävistä hän siirtyi kolmisen vuotta sitten lämpöyhtiön johtoon.

Kiteen Lämmöllä on yksi hakkeen toimittaja, jonka kuorma-autot kippaavat valmiin hakkeen suoraan siiloihin. Hakkuutähteistä valmistettua haketta tai puutuoteteollisuuden sivutuotteita laitoksen polttoaineena käytetään muista alan yrityksistä poiketen vain vähän.

— Polttoaine on valittu laitoksen kattiloiden prosessien mukainen. Kantomurskeen, hakkuutähteestä valmistetun hakkeen ja puunkuoren polttamista on toki kokeiltu, mutta ne eivät sovellu laitoksemme prosesseihin, Hämäläinen toteaa.

Lämpöä kaasuttamalla

Arppen kuuden megawatin tehoinen lämpökeskus liitettiin verkkoon vuonna 1986. Se on yksi harvoista Suomeen rakennetuista kaasutuslämpökeskuksista. Kaasugeneraattorissa syntynyt häkä poltetaan maakaasun ja öljyn tavoin.

— Jo 30 vuotta toiminut Arppen lämpökeskus käyttää edelleen tehokkaasti hyväkseen polttoaineen. Lisäksi lämpöä voidaan tuottaa alle megawatin teholla silloin, kun kaukolämmön kysyntä kesäisin on vähäistä.

Hämäläinen muistuttaa Kiteen Lämmön toimittavan kesäisin asiakkailleen vain lämmintä käyttövettä, koska verkkoon ei ole liitetty yhtään prosessissaan höyryä tarvitsevaa yritystä.

Hämäläinen myöntää 1980-luvun puolivälissä käynnistyneen Arppen lämpökeskuksen kaasutuskattilan hyötysuhteen olevan paremman kuin yhtiön omistaman Selkueen lämpökeskuksen. Arppen tavoin myös viisi vuotta vanhan Selkueen laitoksen polttoaineena käytetään harvennuspuusta eli energiarangoista valmistettua kokopuuhaketta. Selkueen lämpökeskuksessa on viiden megawatin kaasunpolttoon perustuva KPA -arinakattila. Lisäksi varalla on neljä öljyä polttavaa kattilalaitosta, joiden yhteisteho on 19 megawattia.

Kilpailukykyinen kaukolämpö

— Edullinen ja paikallisella energialla tuotettu kaukolämpö on myös hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto. Kiteen Lämpö sijoittuu verrokkiryhmänsä hintavertailussa keskimääräistä alemmalle tasolle, Hämäläinen toteaa.

Vaikka asiakaskunta ei ole viime vuosina kasvanut vauhdikkaasti, on uutta verkkoa rakennettu puolisen kilometriä vuodessa. Tänä vuonna verkko ei kasva, mutta ensi vuonna Hämäläinen odottaa uuden palotalon rakentamisen merkitsevän verkkotöiden käynnistymistä. Kaukolämpöverkon rakentaminen varsin väljästi rakennetussa kaupungissa tuo omat haasteensa.

— Koska peruskuormaa tuottavat lämpökeskukset ovat verkon ääripäissä, on toimitusvarmuutta parannettu yhdysputkien avulla, Hämäläinen kertoo.

Kiteen Energialla on runsaat 160 asiakasta, joista lukumääräisesti suurin osa on kerrostaloja. Vajaan 50 omakoti- ja rivitalon osuus asiakaskiinteistöjen kuutiotilavuudesta on viisitoista prosenttia. Kaukolämpöä käyttäviä teollisuuskiinteistöjä Kiteellä on vain kolme. Yksittäisistä asiakkaista eniten kaukolämpöä ostaa Selkueen lämpökeskuksen vieressä toimiva Kidex Oy (aiemmin Martela), jonka tuotannon sivutuotteena syntyvää puujätettä Kiteen Energian käyttää polttoaineenaan.

Ennätyksellinen tammikuu

Kiteellä öljyä kului tammikuussa enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

— Aikoinaan kalliilla hinnalla ostetun öljyn poltossa oli myönteistä se, että säiliöt voidaan nyt täyttää huomattavasti halvemmalla öljyllä ja samalla luovutaan pitkälti raskaan polttoöljyn käytöstä. Kiteen Lämpö toimitti tammikuussa asiakkailleen ennätyksellisen paljon kaukolämpöä.

Hämäläinen löytää tammikuun paukkupakkasista jotain positiivistakin.

Arppen ja Selkueen lämpökeskukset huolehtivat Kiteen kiinteistöjen lämmityksestä aina siihen asti, kun elohopea putoaa alle 15 pakkasasteen. Viime talven pakkasjakso sai kuitenkin Kiteen Lämmön hallituksen pohtimaan pellettiä käyttävän kattilalaitoksen rakentamista. Yli miljoona euroa maksava investointi ei kuitenkaan ole pienelle yhtiölle itsestään selvyys senkään takia, että yrityksen taseessa on pari miljoonaa euroa vierasta pääomaa.

Lämpöä biokaasulla

Kaupungin keskustan kaukolämpöverkossa kulkee myös yhden megawatin teholla biokaasulla tuotettua lämpöä. Sen on Biokymppi Oy jalostanut erilliskerätystä biojätteestä tuotetusta biokaasusta ja kaatopaikkakaasusta. Biokymppi tuottaa myös 500 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Tämä käytetään Arppen lämpökeskuksen tarpeisiin.

— Tämä on edullista sähköä, sillä samalla tontilla tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksuja. Lähiaikoina Biokymppi avaa biokaasun tankkausaseman ja samalla Kiteen Lämpö voi vaihtaa pari autoaan biokaasua käyttäväksi.

Hämäläinen sanoo Kiteen Lämmön suosivan yhteistyötä muiden paikallisten bioyrittäjien kanssa.

TAUSTAA

Lämmön tarve hiipuu

Lämmön tarve hiipuu myös Kiteellä talvien lämpenemisen ja lyhentymisen ansiosta. Kiteen Lämpö toimitti vuonna 2015 asiakkailleen lähes viisi prosenttia vähemmän kaukolämpöä kuin toissavuonna. Vuosien 2010 ja 2012 ennätystasosta — 45 megawattitunnista — jäätiin lähes 15 prosenttia. Viime vuonna kaukolämpöä toimitettiin asiakkaille 38,6 megawattituntia.

Kiteen keskustassa asuu kolmannes kaupungin 11 000 asukkaasta. Kaupungissa on 22 kilometriä kaukolämpöverkkoa. Kaukolämmitetyissä taloissa asuu noin kolmetuhatta kiteeläistä. Vuodesta 1985 lähtien kaukolämpötoimintaa on hoidettu osakeyhtiön puitteissa.