Voimalaitoskiinteistöjä verotetaan eri tavalla kuin muita kiinteistöjen omistajia. Erityinen voimalaitosten kiinteistövero koskee vesivoimalaitoksia, ydinvoimalaitoksia ja tämän vuoden alusta myös tuulivoimalaitoksia.

Viime vuonna vesivoimalaitokset maksoivat kiinteistöveroja 41 miljoonaa euroa, ydinvoimalaitokset 21 miljoonaa ja tuulivoimalaitokset 5 miljoonaa euroa. Lisäksi sekalainen joukko pienvoimalaitoksia osallistui talkoisiin 1,3 miljoonan euron potilla. Tuulivoimalaitosten kiinteistöverokertymän arvioidaan jopa kolminkertaistuvan tänä vuonna, kun alan verokohtelu muuttui.

Voimalaitosten kiinteistöverokanta on korkeampi kuin tavallisia kiinteistöjä koskeva yleinen kiinteistövero. Kunta voi päättää, kuinka paljon ne kiinteistöveroilla alueelleen sijoittuneita voimalaitoksia rökittävät — enimmillään voimalaitoksen kiinteistövero voi olla 3,1 prosenttia. Voimalaitosten kiinteistöverojen kerääminen ei vaikuta kuntien saamien valtionosuuksien määrään paitsi ydinvoimalaitospaikkakunnilla.

Yleinen kiinteistövero on Suomessa 0,93–1,8 prosenttia. Kiinteistövero perustuu maapohjan ja sillä sijaitsevien rakennusten arvoon. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle.

Kun kaikenlaiset kiinteistöverot lasketaan yhteen, kerätään Suomessa vuosittain kiinteistöveroja noin 1,8 miljardia euroa.

Aluetaloudellinen merkitys suuri

Voimalaitosten maksamat kiinteistöverot vaikuttavat vahvasti alueen kuntien talouteen. Pelkästään Kemijoki Oy maksoi toiminta-alueensa kunnille 19 miljoonaa euroa kiinteistöveroa omistamistaan vesivoimalaitoksista vuonna 2016. Kemijoki Oy on myös yksi suurimmista yksittäisistä voimalaitosten kiinteistöveron maksajista. Sen osuus kaikkien vesivoimalaitosten yhteenlasketusta potista on lähes puolet. Kemijoki Oy:n liikevaihdosta taas kiinteistöverot muodostavat reilusti oli 40 prosenttia.

Kukaan ei tunnu muistavan voimalaitosten kiinteistöveron syntyhistoriaa. Miksi muutamalle sähköntuotantomuodolle piti räätälöidä valtavirrasta poikkeava korkeampi veromalli? Yhdeksi selitykseksi on tarjoiltu vesivoimalaitosten työllisyysvaikutusten romahtamista ja sen kompensointia. Kun laitokset oli saatu valmiiksi, niitä rakentaneet ihmiset muuttivat pois kunnasta. Seuraavaksi vesivoimalaitosten automatisointi vei loputkin alan työntekijät. Vesivoimalaitosten kiinteistöveroilla ehkä haluttiin korvata vesivoimakunnille muuttotappiomenetykset.

Tuulivoiman verotukseen muutoksia

Tuulivoimakunnat keräävät tänä vuonna reippaasti enemmän kiinteistöverotuloja kuin aikaisemmin. Kun tuulivoimayhtiöt maksoivat viime vuonna kiinteistöveroja viisi miljoonaa euroa, maksavat ne tänä vuonna 10–15 miljoonaa euroa. Lopullisen potin suuruuteen vaikuttaa se, miten paljon uusia laitoksia saadaan valmiiksi.

Tuulivoimayhtiöitä toimii yli 70 kunnan alueella, mutta suuri osa tuulivoiman kiinteistöverokertymästä päätyy kuuden suurimman tuulivoimakunnan kassaan. Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n keräämien tietojen mukaan kuusi suurinta tuulivoimakuntaa kerää yhteensä 6,2 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana.

— Tuulivoimayhtiöiden maksamat kiinteistöverot vahvistavat kuntatalouttamme noin yhden tuloveroprosentin verokertymän verran, kertoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Kalajoki on Suomen suurin tuulivoimakunta.

Kuva Scanstockphoto