Sähköä käytettiin maaliskuussa 7871 gigawattituntia (7 871 000 megawattituntia). Nettotuonnin osuus käytöstä oli 1310 gigawattituntia (vajaat 17 prosenttia) — loput tuotettiin kotimaisilla voimalaitoksilla. Nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli neljänneksen pienempi kuin vuosi sitten maaliskuussa.

Ydinvoima dominoi

Maaliskuussa Suomessa tuotetusta sähköstä 31 prosenttia tuotettiin ydinvoimalaitoksilla. Tämä on lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin maaliskuussa. Käytännössä ydinvoimalaitokset tuottavat sähköä vuorokauden jokaisena tuntina ympäri vuoden kesäisiä huoltokatkoja lukuun ottamatta. Siksi ydinsähkövuodet ovat Suomessa lähes samanlaisia.

Sähköä ja lämpöä tuottavien laitosten vuodet sen sijaan eivät ole samanlaisia. Maaliskuussa ne tuottivat toiseksi eniten kotimaista sähköä — reilun neljänneksen. Tästä huolimatta yhteistuotantolaitosten sähkösaalis oli 23 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin maaliskuussa.

Yhteistuotantosähköä syntyy kaupunkien kaukolämmön tuotannon yhteydessä, mutta myös teollisuuden omistamissa laitoksissa. Kaupunkien yhteistuotantolaitokset tuottavat kuitenkin sähköä selvästi enemmän kuin teollisuuden laitokset.

Yhteistuotanto ei ole enää aikoihin ollut kilpailukykyinen tapa tuottaa sähköä, vaikka Suomi on kuuluisa yhteistuotantolaitoksistaan maailmalla. Yhteistuotantolaitosten vahvuus on niiden hyvä hyötysuhde — polttoaineesta saadaan mahdollisimman paljon irti energiaa, kun niillä tuotetaan samanaikaisesti sekä sähköä että kaukolämpöä.

Yhteistuotannon kilpailukykyyn vaikuttaa myös laitosten polttoainepaletti. Moni laitos käyttää fossiilisia polttoaineita, jolloin ne ovat päästökaupan piirissä. Päästöoikeuksien ostaminen on lisäkulu, joka nostaa laitosten tuottaman sähkön hintaa.

Vesisähkön osuus maaliskuisesta sähkösaalista oli viidennes. Tuulisähkön osuus taas oli 13 prosenttia. Pelkkää sähköä tuottavista erillislaitoksista saatiin vielä rippeitä — 1,7 prosenttia.

Aurinkosähkön asema paletissa on vielä vaatimaton — 0,2 prosenttia. Tästä huolimatta aurinkosähköä syntyi maaliskuun aikana peräti 108 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa.

Myös vesivoimalaitokset kirittivät maaliskuun aikana. Niiden saalis oli lähes 60 prosenttia parempi kuin vuosi sitten maaliskuussa. Tuulisähkön tuotanto on sekin kasvu-uralla. Maalikuussa tuulesta saatiin sähköä 21 prosenttia enemmän sähköä kuin vuonna 2019.

Ruotsi on suurin tuontimaa

Maaliskuun aikana sähköä tuotiin Ruotsista 1722 gigawattituntia. Tämä on lähes 93 prosenttia kuukauden aikana Suomeen tuodusta sähköstä. Talvi oli leuto ja pohjoismaisessa sähköpörssissä on runsaasti tarjolla edullista vesisähköä. Tämä näkyy tuontiluvuissa: maaliskuussa tuonti Ruotsista oli noin 58 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Muita tuontimaita ovat Norja, Venäjä ja Viro. Maaliskuussa ainoastaan Venäjältä tuotiin hitusen sähköä — Norjasta ja Virosta ei käytännössä lainkaan.

Kuukauden aikana Viroon vietiin sähköä 534 gigawattituntia. Viro on osa pohjoismaista sähkömarkkina-aluetta, jolloin hinta on merkittävin tuonnin tai viennin suuntaan vaikuttava tekijä. Maaliskuussa vienti Viroon oli yli kaksi kertaa suurempi kuin viime vuoden maaliskuussa.

Teollisuuskäyttö supistumassa

Teollisuus käytti maaliskuun aikana sähköstä 42 prosenttia. Tämä on 4,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin maaliskuussa. Myös kotitalouksien ja palvelusektorin sähkönkäyttö supistui 4,8 prosenttia edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna.

Kuukauden pätkä on kuitenkin liian lyhyt ajanjakso, jotta se näyttäisi sähkönkäytön trendin. Trendin osoittamista varten tarvitaan 12 kuukauden jakso. Maaliskuun loppuun päättyvällä 12 kuukauden jaksolla teollisuus käytti sähköä 38 051 gigawattituntia. Tämä on 3,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla jaksolla. Kotitalouksien ja palvelusektorin sähkönkäytön (45 841 gigawattituntia) supistuminen oli samalla jaksolla selvästi vähäisempää — vain 1,4 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Suhdanteet vaikuttavat selvästi enemmän teollisuuden sähkön käyttöön kuin kotitalouksien kulutukseen. Kun teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä ja vienti vetää, kasvaa teollisuuden sähkön tarve. Kotitalouksissa taas lama, työttömyyden kasvu tai poikkeusolot voivat jopa lisätä sähkönkäyttöä, kun ihmiset ovat enemmän kotona. Suurin kotitalouksien sähkön ja energian tarpeeseen vaikuttava tekijä on kuitenkin ulkolämpötila. Kun ulkona on kylmä, kasvaa kotitalouksien sähkön käyttö — lämpimän talven aikana energiaa tarvitaan vastaavasti vähemmän.

Päästöttömien osuus vahva

Suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on päästötöntä. Maaliskuun aikana tuotetusta sähköstä 52 prosenttia syntyi uusiutuvalla energialla, 31 prosenttia ydinvoimalla ja loput 17 prosenttia päästöjä aiheuttavilla maakaasulla, kivihiilellä ja turpeella.

Maaliskuun aikana fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö aiheuttivat sähköntuotannossa 437 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Päästöistä vajaat 84 prosenttia syntyi yhteistuotantolaitoksissa — loput sähkön erillistuotantolaitoksissa.

Tarkempaa tilastotietoa maaliskuun sähkönkäytöstä löytyy täältä.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto