Suomalaisiin sähköverkkoihin investoidaan vuosittain 800 miljoonaa euroa. Tehdyt investoinnit näkyvät jo sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantumisena, vaikka investointiohjelma kestää aina vuoteen 2028 asti.

Suurin osa ennakoimattomista sähkökatkoista on luonnon voimien aiheuttamia. Myrskyt tai johtimille kertynyt lumi tai jää ovat yleisimpiä luonnonilmiöiden aiheuttamia sähkökatkosten syitä. Tämä selviää tuoreesta Keskeytystilastosta.

Tuuli ja myrsky aiheuttivat viime vuonna katkoista 29 prosenttia. Seuraavaksi eniten katkoja aiheuttivat lumi- ja jääkuormat — yhteensä 26 prosenttia kaikista katkoista. Ukkosen aiheutti katkoista reilut kaksi prosenttia ja eläimet 1,7 prosenttia.

Verkkoyhtiöiden huoltotöistä tai saneerauksesta johtuvien suunniteltujen katkosten osuus oli vähän yli 19 prosenttia. Suunnitelluista katkoista tiedotetaan etukäteen asiakkaille. Sähköverkon rakenteellisesta virheestä tai käyttövirheestä aiheutuvien katkosten osuus taas oli noin yhdeksän prosenttia.

Alueelliset erot suuria

Valtakunnallisen keskiarvon mukaan sähkökatkoksen pituus oli viime vuonna 80 minuuttia sähkönkäyttäjää kohti. Alueelliset erot kaupunkien eli asemakaava-alueiden sekä maaseudun eli asemakaavoittamattomien alueiden välillä ovat kuitenkin suuret. Kaupungeissa ja taajamissa luonnonvoimille tunnottomien maakaapeleiden määrä on selvästi suurempi kuin maaseudulla. Joissakin kaupungeissa lähes koko sähköverkko on jo upotettu maahan.

Kaupungeissa ja taajamissa sähkökatkoksen pituus oli viime vuonna keskimääri 25 minuuttia. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla ilman sähköä oltiin keskimäärin neljä tuntia.

Määrällisesti koko maassa oli eniten yhdestä neljään tuntia kestäneitä keskeytyksiä. Niiden oli noin 45 prosenttia. Puolesta tunnista tuntiin kestäneitä katkoja oli 35 prosenttia ja alle kolme minuuttia kestäneitä katkoja kahdeksan prosenttia. Yli kahdeksan tuntia kestäneet katkot olivat harvinaisia. Pisimmillään katko saattoi kestää yli viisi vuorokautta.

Investoinnit purevat

Sähkökatkosten määrä on laskenut ja katkojen kesto on lyhentynyt. Sähköverkkoihin tehdyt investoinnit alkavat jo näkyä, vaikka sähköverkkoyhtiöiden investointiurakka kestää aina vuoteen 2028 asti.

Tällä hetkellä sähköverkkoihin noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Taustalla vaikuttavat sähkömarkkinalainsäädännön vaatimukset, joilla halutaan parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Lainsäädännön asettamien reunaehtojen mukaan sähkökatko ei saa kestää asemakaava-alueella yli kuutta tuntia eikä asemakaava-alueen ulkopuolella yli 36 tuntia. Kun investointiurakka valmistii vuonna 2028, on sähköverkkoihin investoitu yhteensä 8,6 miljardia euroa.

Sähköverkkoyhtiöiden investointiohjelmat sisältävät monenlaisia sähkönjakelun toimitusvarmuutta parantavia toimenpiteitä. Monessa yhtiössä vanhoja ilmajohtoverkkoja korvataan maakaapeleilla, jotka ovat tunnetusti luonnonilmiöille tunteettomia.

Ilmajohtoverkkoja siirretään myös pois metsistä maanteiden varsille. Maanteiden varsilla ilmajohdot eivät ole yhtä alttiina kaatuilevien puiden aiheuttamille vahingoille. Lisäksi maanteiden varsille sijoitettujen ilmajohtojen luokse pääsee helpommin tekemään korjaustöitä, kun ei tarvitse rämpiä tiettömillä taipaleilla metsissä.

Metsäisillä alueilla taas ilmajohtoverkkoihin rajoittuvien vierimetsien ennakoivaa hoitoa on tehostettu. Vierimetsistä kaadetaan vahingoittuneita puita tai riukumaisiksi kasvaneita ohuita puita, jotka mahdollisesti voivat lumen ja jään painosta taipua ilmajohdoille vahinkoja aiheuttamaan. Myös verkostoautomaatiota lisäämällä voidaan vähentää sähkönjakelussa tapahtuvien häiriöiden vaikutuksia.

Energiateollisuus ry kerää vuosittain sähköverkkoyhtiöiltä tietoja sähköverkoissa tapahtuneista keskeytyksistä. Vuoden 2017 keskeytystilasto perustuu 62 jakeluverkkoyhtiön keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98 prosenttia Suomen jakeluverkkojen johtopituudesta.

Keskeytystilaston voi ladata omalle koneelleen täältä.

teksti Petri Sallinen