— Tukien avulla pitäisi ratkaista nykyisiä ongelmia, ei paikkailla vanhoja puutteita, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu on loppumetreillä. Strategian avulla hallitus piirtää niitä keinoja, joilla Suomi aikoo saavuttaa energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteensa. Taustalla jyräävät kuitenkin energiatoimialan kohtaamat muutokset — vanhoilla eväillä ei enää pärjätä, muutos on totaalinen ja siksi niiden vaikutukset olisi osattava ottaa huomioon.

Energia- ja ilmastostrategia määrittelee myös yhteiskunnan roolin ja määrittelee yhteiskunnan käyttämät tukitoimet. Monesti päättäjät haluavat avittaa energiapolitiikan tavoitteiden toteutumista taloudellisilla tukitoimilla, mutta mitä kaikkea pitäisi tukea — mihin kansakunnan rahat riittävät ja mitkä asiat hoituvat markkinavoimien avulla, minkälaisia vaikutuksia tukieuroilla saavutetaan vai valuvatko ne kokonaan hukkaan.

— Poliittisilla päätöksillä ja yhteiskunnallisilla toimilla on suuri vaikutus siihen, minkälainen energiajärjestelmästä muodostuu, miten se toimii ja millä tavalla se tuottaa kansakunnalle hyötyjä. On älykästä edistää tehokkuutta, markkinaehtoista toimintaa ja innovointia. Panosten harkittu käyttö korostuu erityisesti niukkuuden aikoina, Leskelä toteaa.

Leskelän mielestä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi ei ainakaan tarvita uusia tukijärjestelmiä, joilla pönkitetään vanhan ja vakiintuneen tekniikan käyttöä tai teknologian tuontiin perustuvia ratkaisuita. Leskelä mainitsee tuulivoiman syöttötariffin kaltaiset tuotantotuet esimerkkeinä kehnoista ratkaisuista.

— Tukien avulla pitäisi ratkaista nykyisiä ongelmia, ei paikkailla vanhoja puutteita tai heikentää markkinaehtoista toimintaa.

Poliittiselle keskustelulle näyttää olevan tyypillistä viehtymys luoda uusia tukijärjestelmiä, joiden avulla ongelmia ratkotaan. Energia- ja ilmastostrategiakin tekee linjauksia niiden käytöstä. Leskelän mielestä tässä ollaan asian ytimessä.

— On todellakin syytä pysähtyä pohtimaan sitä, mihin tukijärjestelmiä tarvitaan ja missä tapauksissa markkinaehtoisen toiminnan vahvistaminen auttaa saavuttamaan energiapoliittisen tavoitteet.

Leskelä haluaisi suunnata kaiken energia-alan julkisen tuen uusien innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Tämä edistäisi myös vähähiilisen, energiatehokkaan, kilpailukykyisen ja toimitusvarman energiajärjestelmän syntyä. Samalla syntyisi uusia vientikelpoisia tuotteita. Esimerkiksi älyverkkomarkkinoilla tuoreiden arvioiden mukaan liikkuu lähitulevaisuudessa satoja miljardeja euroja.

— Suomalaisten yritysten pitäisi päästä tähän imuun mukaan. Se ei onnistu ilman tehokasta innovaatiorahoitusta, Leskelä huomauttaa.

Lisää energiatoimialan linjauksia energia- ja ilmastostrategian valmistelusta tiiviissä paketissa löytyy täältä.

Kuva Olli Häkämies