Vatajankosken Sähkö Oy:n tuotantopäällikkö Lauri Hölttä huomauttaa, että kaukolämmöllä on valoisa tulevaisuus.

Vatajankosken Sähkö Oy haluaa olla Suomen älykkäin energiayhtiö. Tämä on jo huomattu monessa paikassa. Suuretkin energiayhtiöt ovat soitelleet ja kyselleet kokemuksia.

— Digitaalisuuden laajamittainen käyttö ja aktiivinen vaihtoehtojen etsinyä polttamalla tuotetulle energialle ovat meidän juttumme. Tässä työssä kaikki kivet käännetään, kertoo Vatajankosken Sähkö Oy:n tuotantopäällikkö Lauri Hölttä. Hölttä on vakuuttunut siitä, että älykkään teknologian käyttö pienentää kaukolämpötoiminnan hiilijalanjälkeä.

Satakuntalaisen energiayhtiön sähkön, höyryn ja lämmön tuotannosta sekä kaukolämmön jakelusta vastaava Hölttä odottaa muualta kuin voimalaitoksista kaukolämpöverkkoon saatavan lämmön osuuden nousevan Kankaanpäässä lähes puoleen ennen 2020-luvun puoliväliä.

— Muutaman paikallisen yrityksen kanssa on päästy hyvään alkuun hukkalämpöjen hyödyntämisessä. Lämmön pitkäaikaisen varastoinnin suunnittelu on myös aloitettu. Lisäksi olemme miettineet aurinkoenergian käyttö, mutta pilotin käynnistämisestä ei ole vielä sovittu, Hölttä kertoo.

Hukkalämpö talteen

Ensi vuoden alussa ICT Elmo Oy:n datakeskuksesta saatavaa lämpöä tuupataan Vatajankosken Sähkön kaukolämpöverkkoon. Hukkalämmöstä on arvioitu saatavan yhden megawatin lämpöteho.

— Jos pilotti onnistu tavoitteiden mukaisesti, skaalaamme yhteistyön suurempaan kokoluokkaan. Neuvottelut myös toisen kankaanpääläisen yrityksen kanssa ovat loppusuoralla. Knauf Oy:n kipsilevytuotannon hukkalämpöä olisi mahdollista käyttää kaukolämpöverkossa. Tarjolla olisi useita megawatteja vastaava lämpöteho.

Hölttä sanoo teknologisen kehityksen tehneen teollisuusyritysten hukkalämmön siirtämisestä kaukolämpöverkkoon entistä helpompaa ja kustannustehokkaampaa.

— Olemme valmiit ottamaan Kankaanpään yrityksiltä pienempiäkin hukkalämpömääriä kaukolämpöverkkoon. Tästä on jo tehty tarjous alueen yrityksille.

Älykaukolämpö säästää ja tehostaa

Höltän tietämän mukaan yksikään toinen kaukolämpöyritys ei ole siirtynyt käyttämään yhtä laajasti älytekniikkaa kaukolämpöjärjestelmän ohjaamisessa.

— Lähes puolet sopivista kiinteistöistä on jo mukana ja uusien kohteiden kanssa neuvotellaan. Järjestelmään liittyvän kiinteistön ei itse tarvitse investoida, mutta kiinteistön on maksettava kuukausittain huoneistokohtainen palvelumaksu. Huoneistoihin sijoitettavien langattomien antureiden avulla taloyhtiöt voivat kuitenkin säästää 10–20 prosenttia lämmityskustannuksissaan ja samalla ehkäistä kosteusvaurioita.

— Huoneistokohtaiset tekoälysäätimet keräävät kiinteistön lämpö- ja kosteustietoja, mutta ohjaavat myös lämmitystä ennakoivasti. Säästöä syntyy, kun lämpöpatterit reagoivat ulkolämpötilan nopeisiin vaihteluihin etukäteen. Ylimääräistä ja turhaa lämpöä ei tarvitse enää ajaa ikkunoista ulos.

Hölttä huomauttaa, että myös energian tuottaminen tehostuu, kun lämpöä ei tarvitsee tuottaa "turhaan".

— Kulutuspiikkien loiventamisen ansiosta tuotantokapasiteetti on tasaisemmassa käytössä. Älykäs kaukolämmitys pienentää merkittävästi energiatuotannon kustannuksia.

Pieni CHP-voimalaitos

Vatajankoksnen Sähkön pieni sähköä ja lämpöä tuottava laitos sijaitsee Koskenojan teollisuusalueella parin kilometrin päässä Kankaanpään kaupungin keskustasta. Lähes 30 vuotta vanha laitos korvasi aikanaan vuonna 1982 rakennetun kiinteän polttoaineen kaasuttamiseen perustuvan laitoksen.

Laitos tuottaa kaukolämpöä 18 megawatin teholla ja sähköä kuuden megawatin teholla. Samalla tontilla sijaitsee bionestekaasua käyttävä huippulämpökeskus. Sen ansiosta eri puolilla kaupunkia sijaitsevaa kuutta öljykattilalaitosta ei ole tarvinnut viime vuosina käynnistää kovien pakkasten aikana.

Kankaanpään kaukolämpöverkosta on viiden kilometrin pituinen yhteys myös Niinisaloon. Siellä on myös öljyä käyttävä kattilalaitos, jota sitäkään ei ole tarvinnut käyttää vähään aikaan. Vuodesta 2012 Vatajankosken Sähkön palveluksessa ollut Hölttä myöntää, että kiinteää polttoainetta käyttävissä uusissa voimalaitoksissa ei enää kannata tuottaa sähköä.

Turve syöksykierteessä

Kolme vuotta sitten turve oli Vatajankosken Sähkön tärkein polttoaine. Sen osuus oli yli 70 prosenttia — nykyisin enää muutamia prosentteja. Vanhoja turpeenhankintasopimuksia ei ole haluttu vielä irtisanoa. Siksi turvetta on edelleen käytetty jonkin verran, mutta vuosi vuodelta vähemmän.

Kankaanpään kaukolämmöstä 80 prosenttia tuotetaan metsäpolttoaineilla. Lisäksi CHP-voimalaitoksen kattilassa poltetaan satunnaisesti käyttökelvottomia viljaeriä, puutuoteteollisuuden sivutuotteita ja jonkin verran kierrätyspuuta. Öljyn osuus polttoainepaletista oli vuonna 2018 vain 0,3 prosenttia.

Tehtyjen investointien avulla Koskenojan voimalaitoksessa voidaan polttaa pelkästään puuta. Vatajankosken Sähkö on tässäkin edelläkävijä. Se ryhtyi ensimmäisenä energiayhtiönä käyttämään täysin uusiutuvaa bionestekaasua vuoden 2018 alussa.

Hakkeeseen ja bionestekaasuun siirtyminen ovat vähentäneet huomattavasti CHP-voimalaitoksen päästöjä. Tästä huolimatta päästöoikeuksia on vielä jonkin verran ostettava vuosittain.

Höltän mielestä fossiilisista polttoaineista päästään eroon ilman päästökaupan kaltaista ohjausta, jos niin halultaan.

— Päästöoikeuksien ostoon kuluvat rahat voisi käyttää järkevämmin — uusien tuotantotapojen tai innovaatioiden kehittämiseen.

Kaukolämmöllä valoisa tulevaisuus

Höltän mielestä kaukolämmön tulevaisuus on valoisampi kuin mitä yleensä ajatellaan. Kaukolämmön imagon vinoutumisesta voi syyttää mediaa, joka on keskittynyt kuvaamaan suurten kaupunkien kivihiilen käytön ongelmia kaukolämmön tuotannossa.

— Tämä on saanut ihmiset eri puolilla maata ajattelemaan, että kaukolämmitys on likaava ja taantuva ala, mitä se ei suinkaan ole. Suurimmaksi osaksi kaukolämpö menestyy ja kehittyy ripein askelin eri puolilla Suomea.

Hölttä uskoo konservatiivisena pidetylle teollisuusalalle avautuvan kaiken aikaa uusia kehitysnäkymiä.

— Digitaalisuuden myötä syntyy koko aja uusia mahdollisuuksia.

Vatajankosken Sähkö tuottaa Kankaanpään Koskenojan teollisuusalueella energiaa hakkeen ja bionestekaasun avulla. Lähipolttoaineen osuus oli 96 prosenttia ja bionestekaasun neljä prosenttia vuonna 2018.

KAINALOSSA

Kahden kunnan energiayhtiö

Vatajankosken Sähkö Oy on vuonna 1926 perustettu energiayhtiö. Perustajia olivat Kankaanpään kunta, Karvian kunta ja muutamat yksityishenkilöt. Yhtiön suurin omistaja on Vatajankosken Sähkö -kuntayhtymä (Kankaanpään ja Karvian kunnat), joka omistaa 54,8 prosenttia yhtiön osakkeista. Muita omistajia ovat Kankaanpään kaupunki (18,6%), asiakasomistajat (16,8%) ja muut osakkaat (9,8%).

Viime vuonna runsaan 30 miljoonan euron liikevaihdon kerännyt Vatajankosken Sähkö teki voittoa yli miljoona euroa. Tästä lämpö- ja höyryliiketoiminnan liikevaihto oli lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Vatajankosken Sähkö tuottaa parisen kymmentä prosenttia asiakkailleen toimittamasta sähköstä omissa vesivoimalaitoksissaan ja osaksi omistamassaan Kyröskosken voimalaitoksessa. Yritys on saanut nimensä Karvianjoen Vatajankoskesta, minne yhtiön ensimmäinen vesivoimalaitos vuonna 1927 valmistui. Vatajankosken Sähkö ja vuonna 1980 perustettu Kankaanpään Kaukolämpö fuusioituivat vuonna 2003.

Alueen kaukolämpöasiakkaille asennettiin etäluentalaitteet vuosina 2010–2014. Vatajankosken Sähkö toimitti viime vuonna asiakkailleen kaukolämpöä lähes 80 gigawattituntia. Höyryä toimitettiin verran. Höyryä ja lämpöä yhtiö tuottaa myös Honkajoella, missä Vatajankosken Sähköllä on vuonna 2008 käynnistynyt Kirkkokallion höyryvoimalaitos.

Kaukolämmitettävien kiinteistöjen kokonaistilavuus alueella on noin 1,8 miljoonaa kuutiota. Noin 47 kilometriä pitkään verkkoon on kytketty vajaat 400 kiinteistöä, joiden joukossa on vajaat 50 pientaloa. Kaukolämpöasiakkaiden kokonaismäärä on pysynyt viime vuosina vakiona. Verkko ei ole juurikaan kasvanut.

Tällä hetkellä suunnitellaan kahden teollisuusalueen liittämistä verkkoon.

— Jos vielä Pansian ja Lorvikylän teollisuusalueilta löytyisi hukkalämpöä tarjoavia yrityksiä, saisivat suunnitelmat rutkasti lisää vauhtia, toteaa Vatajankosken Sähkö Oy:n tuotantopäällikkö Lauri Hölttä.

Kankaanpään kaupunki sijaitsee Satakunnassa. Kaupungissa asuu 11 500 asukasta, joista 70 prosenttia on sijoittunut kaupungin keskustaajamaan. Kaupungin väkimäärä supistuu hitaasti.

teksti Markku Niskanen