Ilmastopolitiikka on siitä harvinainen politiikan laji, että ideologioilla ei siinä ole kovin kummoista sijaa. Päättäjät vasemmalta oikealle vetoavat mielellään tiedemaailman selvityksiin ja tutkimustuloksiin. Samalla tiedemaailma on melko yksimielinen itse ilmiöstä ja sen syistä. Asetelma vie elintilan ilmastoskeptikoilta, mutta tasapäistää myös ilmastopolitiikan tekijät. Käytännössä poliittinen nahistelu rajoittuu käytännön toimiin.

Tällainen asetelma voi tuottaa yllättävän selväpäisiä ja konkreettisia julistuksia, joiden tavoitteen voivat allekirjoittaa lähes kaikki puolueet. Vaikka parlamentaarisesti syntyneet julistukset ovat yleensä vesittyneitä hyvän tahdon ilmaisuja, on viime vuoden lopulla syntynyt kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen julistus Suomen ilmastopoliittisista linjauksia poikkeuksellisen selväsanainen.

Julistuksen arkkitehti on entinen pääministeri Juha Sipilä. Hän kutsui kaikki eduskuntapuolueet pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan asiasta — yhtenä vaikuttimena lienee ollut Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi. Keskustelujen seurauksena Keskusta, Kokoomus, SDP, Sininen tulevaisuus, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit laativat yhteisen julistuksen.

Mitä julistuksesta voi päätellä? Piirtääkö se kuvan Suomen ilmastopolitiikan päälinjoista hallituksen kokoonpanosta riippumatta?

Julistuksen 13 lupausta

Yhteisessä julistuksessa kahdeksan eduskuntapuoluetta lupaa harjoittaa sellaista ilmastopolitiikkaa, joka rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen. Tämä oli myös viime vuoden lokakuussa julkistetun IPCC:n raportin ydinsanoma. Tieteelliset perustelut näyttävät mennen ainakin näiltä osin jakeluun.

Käytännön työssä 1,5 asteen tavoite tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin olisi saavutettava hiilineutraali olotila ennen vuotta 2050. Lisäksi unionin päästövähennystavoite olisi nostettava vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Myös tämä on kirjattu yhteiseen julistukseen.

Kaikki puolueet korostavat Pariisin ilmastosopimuksen tehokasta toimeenpanoa. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu, EU:n päästövähennystoimien painottaminen päästökauppasektorille ja halu vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen lupaavat kahdeksalta puolueelta markkinaehtoista otetta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Päästöjen hinnoittelu ja päästöoikeuksien mahdollisimman korkea hinta ovat kaikkien mielestä kustannustehokas tapa vähentää päästöjä. Samalla kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla voidaan myös tukea eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä — tai pitää kilpailukyvystä paremmin huolta.

Julistuksen mukaan päästökaupan vahvistaminen onnistuu parhaiten päästöoikeuksien määrää vähentämällä, koska niukkuus tunnetusti nostaa päästöoikeuksien hintaa markkinoilla. Saman on huomannut EU-komissio. Siksi päästöoikeuksien määrää on päätetty vähentää markkinoilta vuosittain 2,2 prosentilla. Kahdeksan puolueen mielestä tämä ei kuitenkaan riitä: päästöoikeuksia pitäisi imuroida tätäkin enemmän markkinoilta. Lisäksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys olisi syytä kiskoa päästökaupan piiriin.

Suomessa kahdeksan puoluetta kiristäisi ilmastolakiin kirjattuja päästövähennysvelvoitteita. Tavoitteena olisi poistaa ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin mitä kansakunta sitä sinne päästelee. Tämä pitäisi saada hanskaan 2040-luvulla.

Siksi puolueet sitoutuvat kasvattamaan myös Suomen hiilinieluja. Tämä tarkoittaa sitä, että metsien kasvua vauhditetaan ja samalla käynnistetään laajamittaisia metsittämisprojekteja. Metsäkatoa vastaan tapellaan ja turvemaiden päästöjä hillitään, kun maatalouden hiilensidontaa tehostetaan.

Puolueiden mielestä sähkön ja lämmön tuotannon pitäisi olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Tämä on tavoitteista helpoin nakki — energiateollisuuden mukaan homma on jo hoidossa ja toteutumassa, mikäli poliittiset suhdanteet pysyvät asialle suopeina.

Lisäksi julistus edistää vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä, ilmastonmuutoksen torjuntaan soveltuvaa T&K-rahoitusta ja ilmastoratkaisuista syntyvää vientiä. Kehityspolitiikassa kahdeksan puoluetta haluaa lisätä sellaista rahoitusta, mikä tähtää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Sokerina pohjalla ovat vielä kiertotalous, kestävä kuluttaminen ja tuotanto sekä tuotteiden elinkaaren aikainen ilmastojalanjälkilaskenta.

Mitä muuta tavoitellaan?

Julistuksen tavoitteet ovat melko selkeitä, vaikka kyseessä on poliittiseen konsensukseen perustuva paperi. Julistuksesta voi johtaa aika paljon tulevan hallituksen energiapolitiikan elementtejä, mikäli julistuksen sanoma vielä aktiivisessa mielessä, kun hallitusohjelmaa kirjoitetaan. Energiapoliittisia tavoitteita on kirjattu myös puolueiden omiin vaaliohjelmiin. Siispä kurkistamme vielä niiden sisälle.

Mielipidemittausten kärjessä pitkään keikkunut SDP tiivistää vaaliohjelmassaan energia- ja ilmastopolitiikkansa viideksi päätavoitteeksi. Niistä ensimmäinen on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Hiilinegatiiviseksi yhteiskunta pitäisi saada kammettua vuosisadan puoliväliin mennessä.

Sosialidemokraatit vannovat päästökaupan nimeen ja uskovat, että päästöjen hinta ohjaa tehokkaimmin päästöjen vähentämistä. Päästökauppajärjestelmän valuvirheet on kuitenkin syytä korjata ja päästöoikeuksista saatavat huutokauppatulot pitäisi ohjata ilmastorahoitukseen.

SDP haluaisi lopettaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön energian tuotannossa. Tätä varten tarvitaan selkeä suunnitelma. Samalla metsien ja maaperän hiilinielujen muodostumista vahvistettaisiin. Yhteiskunnassa olisi syytä siirtyä kaikilla sektoreilla ilmaston kannalta kestävämpiin ratkaisuihin. Puolue korostaa myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kun ilmastopoliittisia ratkaisuita tehdään.

SDP vahvistaisi Suomen ilmastopaneelin asemaa lisäämällä sen rahoitusta, jotta ryhmä kykenisi tuottamaan nykyistä paremmin monitieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Kokoomus nostaisi politiikan kunnianhimoa

Kokoomus korostaa kunnianhimon tason nostamista ilmastopolitiikassa ja ympäristönsuojelussa — sekä Suomessa että Euroopassa. Muutokset alkavat jokaisen kansalaisen arkisista valinnoista, mutta valtiovallalla on kokonaisuudessa tärkeä tehtävä, puolue toteaa ohjelmassaan.

Kokoomuksen asettama Suomen päästövähennystavoite on identtinen kahdeksan eduskuntapuolueen julistuksen tavoitteen kanssa. EU:n päästövähennystavoitteen puolue nostaisi 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä nykyisen 40 prosentin sijasta.

Kokoomus lopettaisi fossiilisten polttoaineiden käytön energian tuotannossa 2030-luvulla. Samalla olisi syytä ryhtyä purkamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä ylläpitäviä ja edistäviä tukimekanismeja. Päästöttömien sähköntuotantomuotojen käyttöä olisi edistettävä — sekä uusiutuvan energian että ydinvoiman. Vauhtia pitäisi saada myös teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen energian tuotannossa.

Kokoomus kieltäisi kierrätykseen kelpaamattomien muovilaatujen käytön kokonaan. Julkisissa hankinnoissa puolue haluaa suosia ympäristöystävällisiä menetelmiä, raaka-aineita ja päästöjä vähentäviä innovaatioita. Puolueen tavoitteissa toistuvat eri muodoissaan uudet teknologiat ja niiden edistäminen. Kotitalouksia ja yrityksiä taas kannustetaan ottamaan käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja ja kulutusjoustoja.

Keskustan hajautettu energiajärjestelmä

Keskustapuolueen Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2045. Avainsanoja tavoitteiden saavuttamisessa ovat kulutustottumusten muuttaminen ja uusi teknologia. Kivihiilen käyttö energian tuotannossa lopetetaan vuonna 2029, kuten eduskunta on jo päättänyt. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä: kotimaiseen ja uusiutuvaan energiaan perustuvan hajautetun energiajärjestelmän rakentamista olisi jatkettava.

Puolueen mielestä puhdas teknologia sekä älykkäät ja varastointikykyiset energiajärjestelmät avaisivat mahdollisuuksia myös vientitoiminnalle. Esimerkiksi biokaasun jalostamisessa ja käytössä voitaisiin yhdistää ilmastohaasteet ja taloudelliset hyödyt.

Kestävä metsänhoito on parasta ilmastotyötä, puolueen ohjelmassa todetaan. Metsiin perustuvia hiilinieluja voidaan kasvattaa, kunhan käytöstä poistetuille turvesoille ja heikkotuottoisille pelloille istutetaan uutta metsää. Suomalaiset metsänomistajat ovat avainasemassa, kun ilmastonmuutosta torjutaan ja kun biotaloutta kehitetään.

Myös maatalousmaiden hiilensidontakykyä olisi vahvistettava. Keskustapuolue asettaa tavoitteeksi, että suomalainen ruoka tuotettaisiin hiilineutraalisti vuoteen 2040 mennessä.

Ohjelma toteaa, että kansalaisten kulutustottumukset muuttuvat, kun yhteiskunta ja markkinat helpottavat valintojen tekemistä. Siksi tuotteiden ja palveluiden ilmastovaikutuksista olisi oltava tarjolla luotettavaa tietoa. Tuotteisiin käytetyt raaka-aineet olisi kierrätettävä mahdollisimman tehokkaasti, ja uusiutuvia raaka-aineita olisi käytettävä aina, kun se on mahdollista.

Vihreät — ilmastopolitiikka on kaikkialla

Vihreiden ilmasto- ja energiapoliittinen ohjelma on kaikkein yksityiskohtaisin. Puolueen näkemyksen mukaan energia- ja ilmastopolitiikka tunkeutuu lopulta kaikille kansakunnan sektoreille. Vihreiden tavoitteena on ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen. Se on johtoajatus, joka kulkee koko ohjelman läpi.

Vihreiden mielestä hiilineutraali olotila voidaan saavuttaa Suomessa vuonna 2030. Tämän jälkeen nielut sitovat enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin mitä kansakunta sinne päästelee. Turpeen, kivihiilen, bensiinin, dieselin, polttoöljyn ja lopuksi myös maakaasun käyttö lopetetaan nopealla aikataululla — kivihiilen ja turpeen käyttö lopetetaan 2020-luvulla ja maakaasun käyttö 2030-luvulla. Tilalle nostetaan tuuli- ja aurinkoenergia, kestävä bioenergia, maalämpö, hukkalämpöjen hyödyntäminen, energiatehokkuustoimet, älyverkot ja energian varastointi.

Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kustannukset olisi jaettava reilusti — sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Puolueen mielestä ilmastonmuutoksen torjunta on niin kova urakka, että samalla se käynnistää teollisen vallankumouksen. Tämä tuottaa kuitenkin suuren määrä uutta teknologiaa, palveluita ja työtä — myös vientituloja ympäristöä säästävien ratkaisuiden ja tuotteiden myynnistä.

Puolue haluaisi luopua kokonaan ilmaisten päästöoikeuksien jakamisesta EU:n päästökauppajärjestelmässä. Päästöille olisi myös syytä asettaa lattiahinta. Samalla ympäristölle haitallisista tukijärjestelmistä luovuttaisiin — niiden vuotuinen arvo on puolueen mukaan tällä hetkellä 3,5 miljardia euroa.

Vihreät ei halua lisätä metsien hakkuita, koska se vaarantaa hiilinielujen kasvun. Puolue laskee, että tällä hetkellä Suomessa on käyttämättömiä peltoja noin 150 000 hehtaaria. Ne kaikki voitaisiin metsittää, mikä osaltaan kasvattaisi hiilinielua. Kaikille vesivoimalaitoksille olisi syytä asettaa kalatalousvelvoite.

Vasemmistoliitto — kestävä talous

Vasemmistoliiton tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Se toteutettaisiin pääasiallisesti uusiutuvan energian ja energian säästön avulla. Siksi kestävästi tuotetun bioenergian, aurinkoenergian, tuulivoiman ja maalämmön käyttöä olisi yhä tuettava. Valtion olisi sitouduttava pitkäjänteiseen tukipolitikkaan.

Vastaavasti ympäristölle haitallisten tukien purkamisella ja ympäristöveroilla helpotettaisiin valtiontaloutta. Esimerkiksi puuhakkeen ja turpeen välinen tukijärjestelmä kahlitsee puolueen mielestä uusiutuvan energian käyttöä. Siksi se pitäisi purkaa. Maataloustuet taas olisi muutettava tukemaan päästöjen vähentämistä.

Vasemmistoliitto haluaisi rakentaa suurvoimalaitosten sijasta pientuotantoon perustuvan energiajärjestelmän. Tämä tukisi myös työllisyyttä ja huoltovarmuutta. Puolueen ohjelmassa mainitaan erikseen, että uusia ydinreaktoreita ei pitäisi rakentaa.

Kansalliset päästövähennystavoitteet puolue kirjaisi sitovasti ilmastolakiin. Samalla päästövähennystavoitteet olisi laajennettava kattamaan kaikki sektorit.

Kivihiilen käytöstä energian tuotannossa Vasemmistoliitto luopuisi "pikaisesti". Turpeen energiakäytöstä voitaisiin luopua vaiheittain kattiloiden polttotekniikkaan panostamalla. Turvetta taas ei saisi nostaa muualta kuin jo ojitetuilta soilta.

Biomassojen käytössä puolueen ohjelmassa korostuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Esimerkiksi kannot tai vanhojen metsien puut eivät saisi päätyä voimalaitosten kattiloihin. Vesivoiman lisärakentaminen pitäisi suunnata jo rakennettujen voimalaitosten tehojen korottamiseen. Samalla olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että kalat pääsevät nousemaan voimalaitosten ohi.

Kansainvälisessä energia- ja ilmastopolitiikassa Suomen pitäisi edistää globaalia kasvihuonekaasuveroa. YK:n ilmastomuutossopimustakin olisi edistettävä aktiivisesti.

RKP — fossiilisista uusiutuvaan

Ruotsalainen kansanpuolue nostaa ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen energia- ja ilmastopoliittisen ohjelmansa kärkeen. Tärkeimpinä toimenpiteinä puolue mainitsee kivihiilen energiakäytöstä luopumisen seuraavalla vuosikymmenellä. Samalla uusiutuvan energian osuutta lisättäisiin sekä energian tuotannossa että kulutuksessa. Vuoteen 2025 mennessä Suomen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi saada puolitettua.

Puolueen mielestä kotimaisten biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian kestävää tuotantoa ja käyttöä on edistettävä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä sen sijaan supistettaisiin, ja öljyn tuonti puolitetaan vuoteen 2025 mennessä. Nykyisten ydinvoimalaitoshankkeiden lisäksi ei Suomeen pitäisi rakentaa enää uutta ydinvoimaa.

Käytännön toimissa puolue korostaa panostuksia uuteen tekniikkaan, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan antaa hyviä mahdollisuuksia myös yrityksille esimerkiksi energiatehokkuudessa ja energian varastoinnissa. RKP:n mielestä monipuolinen ja omavaraisuusasteeltaan korkea energiajärjestelmä on kansakunnan etu.

Kansainvälisessä vaikuttamisessa puolue korostaa Suomen ja Euroopan unionin johtajuutta. Lisäksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa olisi asetettava kunnianhimoiset pitkän aikavälin ilmastotavoitteet, jotta voitaisiin tehdä riittävästi teknologiapanostuksia kaikilla sektoreilla.

Kristillisdemokraatit — ympäristökuormitus minimiin

Kristillisdemokraatit korostavat energiajärjestelmän ympäristökuormituksen minimointia. Puolueen mielestä ympäristötehokkaan tekniikan käyttö on avainasemassa. Puolue kannustaa maatiloja, yrityksiä ja kotitalouksia pienimuotoiseen energian tuotantoon.

Puolueen ohjelmassa energiapolitiikan johdonmukaisuus ja ennakoitavuus ovat vahvassa asemassa — Suomessa, Euroopan unionissa ja globaalisti. Energian käytössä suurimman muutosvoiman aiheuttaa energiansäästö. Energiantuotannon ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset pitäisi käsitellä poliittisessa päätöksenteossa aina kokonaisuutena, puolue huomauttaa.

Kristillisdemokraatit kyseenalaistavat halpaan energiaan perustuvan kulutusyhteiskunnan kestävyyden. Puolueen mielestä elintapojen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologian kehittyminen ei vähennä riittävästi hiilidioksidipäästöjä.

Kristillisdemokraatit arvelevat kivihiilen käytön jatkuvan eri puolilla maailmaa, vaikka Suomi luopuukin sen käytöstä. Turve taas on paikallisesti merkittävä energianlähde. Siksi sen käyttöä ei voi lopettaa kerralla. Puuta taas kannattaa polttaa voimalaitoksissa aina, kun raaka-aine jäisi muuten käyttämättä. Myös vaikeasti kierrätettävät kotitalouksien sekajätteet voidaan polttaa energiaksi.

Puolue korostaa markkinaehtoisuutta kaikessa energiantuotannossa pitkällä aikavälillä. Silti hyvin kohdennettu taloudellinen ohjaus on tärkeää uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä. Energiavalinnoissa etusijalle pitäisi asettaa omavaraisuutta tuottavat ratkaisut. Ohjelmassa mainitaan mm. metsäenergia, tuulivoima ja biokaasu. Ydinvoima on nimetty ohjelmassa "siirtymäkauden energiaksi".

Siniset — energian ja teollisuuden liitto

Sinisen tulevaisuuden mielestä energiapolitiikan ja teollisuuspolitiikan liitto lisää talouskasvua ja vähentää haitallisia päästöjä. Puolueen energiapoliittisen ohjelman kolme peruskiveä ovat kotimaisuus, kohtuuhintaisuus ja ympäristöystävällisyys. Lisäksi toimivat energiamarkkinat, hyvä huoltovarmuus ja päästöjen vähentäminen ovat puolueen asettamia tavoitteita. Sinisten mielestä energia pitäisi aina tuottaa ja käyttää mahdollisimman puhtaasti, älykkäästi ja tehokkaasti. Kotimainen energiantuotanto taas vähentää teollisuuden riippuvuutta tuontienergiasta.

Siniset suosii energiamuotoja, joiden tuottaminen soveltuu hyvin Suomeen. Biokaasun tuotanto esimerkiksi ansaitsisi enemmän huomiota. Sahanpurun ja kuoren aseman parantaminen metsähakkeen kustannuksella helpottaisi myös sahoja tilannetta.

Turpeella on puolueen ohjelmassa tärkeä asema tukipolttoaineena, mutta turpeen käytön ympäristövaikutuksia olisi suitsittava. Sininen tulevaisuus lisäisi vesivoiman käyttöä. Se on merkittävä kotimainen ja päästötön säätövoiman lähde.

Puolue ei halua tukea sähköntuotantoa valtion varoilla. Jos jotain pitää tukea, niin ensisijaisesti uusien ja puhtaiden teknologioiden kehittämistä. Pitkällä aikavälillä energiantuotannon investointien pitäisi kuitenkin tapahtua kokonaan markkinaehtoisesti.

Siniset kannattavat ydinvoimaa. He haluavat selvittää pienydinvoiman käyttömahdollisuudet — myös fuusioenergiaa olisi syytä tutkia. Suurvoimalaitosten sijasta hajautettu pientuotanto sopisi puolueen mielestä Suomen oloihin paremmin ja auttaisi häiriötilanteissa. Omatoiminen energiantuotanto koteihin asennetuilla aurinkopaneeleilla ja sähköautojen akkukapasiteetin hyödyntäminen tukisivat tällaista ajattelua.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa suomalaisella teknologiaviennillä. Suomen integroiminen entistä tiiviimmin eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin taas helpottaa ratkaisemaan sähkön saannin häiriötilanteissa.

KAINALOSSA

"Jos me saisimme päättää"

Energiauutisten luovan toiminnan ryhmä kirjoitti uudelle hallitukselle ehdotuksen energiapoliittiseksi ohjelmaksi. Toivomme tämän antavan hyviä ideoita.

Ohjelmamme perustuu ennen kaikkea päästöjen vähentämiseen, koska silloin Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on vaikuttavinta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pariisin ilmastosopimuksen mukaisista päästörajoituksista vuosille 2040 ja 2050 pitäisi päättää mahdollisimman nopeasti.

Nostamme ohjelmassamme EU:n päästökaupan ensisijaiseksi ohjauskeinoksi, kun päästöjä vähennetään. Päästökauppa kaipaa kuitenkin vielä virittelyä, jotta siitä saataisiin mahdollisimman suuri hyöty irti.

Suomessa energiatoimialan ja muiden teollisuustoimialojen vuorovaikutusta lisätään ja tiivistetään. Tiivis yhteistyö parantaa tehokkuutta ja tuo kaikille hyötyjä. Erityisesti kiertotalous tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimialarajat ylittävän yhteistyön tiivistämiselle. Kiertotalousajattelu edistää luonnonvarojen kestävä käyttöä ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Siksi ohjelmamme tarjoaa kiertotalouteen panostaville yrityksille taloudellisia kannustimia tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tukien käyttämisestä huolimatta ohjelmamme korostaa markkinaehtoista toimintaa.

Suomeen tarvitaan maailman edistyksellisin energiajärjestelmä. Se perustuu ihmisten ja yritysten arkea helpottavien älykkäiden energiapalveluiden, päästöttömän energian ja kaukolämmön käyttöön. Tavoitteiden toteuttamista varten säädetään jonkin verran uusi lakeja. Kaikkea varten ei kuitenkaan tarvitse säätää lakien voimalla — monessa tapauksessa T&K-rahoitus antaa uusille hankkeille riittävän potkun, jonka jälkeen loppu hoituu markkinaehtoisesti.

Energiajärjestelmän uudistaminen lisää myös järjestelmän kilpailukykyä. Uusiutuminen ei kuitenkaan toteudu ilman investointeja. Kun järjestelmä toimii markkinaehtoisesti, varmistaa tämä myös tarvittavat investoinnit.

Ohjelmamme ei jaa valtion kassasta tuotantotukien kaltaista vetoapua. Tuotantotuet vain sotkevat markkinoiden toimintaa. Päästöttömän ja kotimaisen uusiutuvan energian kilpailukykyä ohjelmamme kasvattaa alentamalla veroja. Voimalaitosten kiinteistövero on erityisen haitallinen kilpailukykyä heikentävä vero, josta voidaan luopua.

Käynnistämme myös energiaverojärjestelmän kokonaisvaltaisen uudistustyön. Kun verotusta käytetään ilmastopolitiikan työvälineenä, on vero-ohjauksen aina todistettavasti vähennettävä päästöjä. Poistamme myös sähköveron. Sitä ei enää tarvita, koska suomalaisesta sähköntuotannosta yli 80 prosenttia jo päästötöntä. Sähkövero ainoastaan hidastaa päästöjen vähenemistä.

Ohjelmamme poistaisi kaukolämmön tuotannolta päällekkäisen verotuksen, mikä tekee fossiilisista polttoaineista irtautumisesta kallista. Vero-ohjausta taas ohjelmamme käyttää päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden päästöjen vähentämiseen.

teksti Petri Sallinen / kuvat Scanstockphoto