Kaukolämmitetyssä asuinkerrostalossa yksittäinen asukas ei voi yleensä vaikuttaa asuntonsa lämmöntuotantotapaan. Taloyhtiö ostaa kaukolämmön energiayhtiöltä yhdellä sopimuksella ja lämmityksen kustannukset peritään osakkailta yhtiövastikkeina.

Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Helsingissä kerrostaloyhtiön asukas voi halutessaan ostaa asuntoonsa uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä, vaikka muut yhtiön asukkaat eivät niin tekisikään. Idea perustuu laskennalliseen malliin, jonka avulla voidaan erotella yksittäisen asunnon lämmöntarve taloyhtiön muusta lämmönkulutuksesta. Mallin pohjalla on historiatietoja erityyppisten ja eri-ikäisten rakennusten ominaiskulutuksesta.

Erillisiä huoneistokohtaisia kaukolämmön kulutusta mittaavia laitteita ei tarvita. Huoneistokohtaiset mittalaitteet ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Yleensä niiden asentaminen ei edes onnistu vanhoihin kerrostaloihin, koska lämmityspatteriverkosto on suunniteltu keskitettyä mittausta varten. Toisaalta huoneistokohtaisesta kaukolämmön mittauksesta ei ole koettu saatavan hyötyjä sen kalliiseen hintaan verrattuna.

Huoneistokohtaisen lämmönkulutustiedon perusteella kaukolämpöyhtiö toimittaa kerrostalon patteriverkostoon juuri sen määrän uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä, minkä yksittäisen huoneiston haltijan tarvitsee — muista taloyhtiön osakkaista riippumatta.

Kaukolämpöyhtiö laskuttaa asukkaalta vihreän kaukolämmön erillisellä laskulla neljä kertaa vuodessa. Helsingissä laskutus voidaan tehdä myös sähkölaskun ohessa, mikäli asiakkaalla on sähkösopimus Helen Oy:n kanssa.

— Vihreän kaukolämmön valinneen asukkaan ei tarvitse tehdä erillistä lämpösopimusta energiayhtiön kanssa, vaan siitä vastaa vanhaan malliin taloyhtiö. Tällä tavalla yksittäinen asukas saa kuitenkin halutessaan päästöttömästi tuotettua kaukolämpöä, toteaa Helsingissä kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta vastaavan Helen Oy:n lämpö- ja jäähdytystuotteiden tuoteryhmäpäällikkö Anssi Juvonen.

Lisäkustannus hyväksytään

Helen Oy:n tuoreen kansalaiskyselyn perusteella vihreä kaukolämpö kiinnostaa hyvinkin paljon helsinkiläisiä. Yli puolet vastaajista valitsisi vihreän kaukolämmön pienistä lisäkustannuksista huolimatta, mikäli tämä olisi mahdollista.

Jos lisäkustannus on pari euroa kuukaudessa, on viidennes vastaajista valmis tarttumaan vihreään kaukolämpöön. 17 prosenttia vastaajista hyväksyisi kymmenen euron lisäkustannuksen kuukaudessa ja vajaat viisi prosenttia vastaajista jopa 20 euron ylimääräisen kustannuksen. Viidennes vastaajista ei ole valmis maksamaan vihreästä kaukolämmöstä ylimääräistä hintaa.

— Vihreään kaukolämpöön vaihtaminen maksaa Helsingissä keskimäärin reilut kaksi euroa kuukaudessa nykyistä enemmän, Juvonen huomauttaa.

Kaukolämpö tunnetaan

75 prosenttia kyselyyn vastanneista tietää asuvansa kaukolämmitetyissä asunnoissa. Vajaa viidennes kertoo myös tietävänsä varmasti, miten taloyhtiön ostama kaukolämpö on tuotettu. Reilu kolmannes sanoo tietävänsä melko varmasti.

Nuorille ja vuokra-asunnoissa asuville kaukolämmitys ei ole yhtä tuttua kuin vanhemmille kaupunkilaisille. Vain seitsemän prosenttia sanoo voivansa vaikuttaa siihen, minkälaista kaukolämpöä taloyhtiöön ostetaan.

Helsingissä vihreää kaukolämpöä tuotetaan suurilla lämpöpumppulaitoksilla. Ne ottavat lämpöä talteen kaupungin jätevesistä.

— Tällä tavalla tuotettu kaukolämpö ei aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Myös lämpöpumppujen käyttävä sähkö on tuotettu päästöttömästi, Juvonen kertoo.

Tutkimuksen toteutti Helen Oy:n toimeksiannosta Bilendi Oy. Tutkimukseen osallistui 800 helsinkiläistä vastaajaa 4.12.–11.12.2019 välisenä aikana.

KAINALOSSA

Joukkoliikenne, kierrätys ja lämmitys

Yksilöt voivat vähentää ympäristön ja ilmaston kuormitusta kierrättämällä jätteitä ja suosimalla joukkoliikennettä. Näin helsinkiläisten selvä enemmistö ajattelee omista mahdollisuuksistaan kurittaa ilmastonmuutosta Helen Oy:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan. Pikamuotiin perustuvien hankintojen välttely ja energian tehokas käyttö kotona ovat lähes yhtä suosittuja.

Mitkä ovat sitten helsinkiläisten mielestä kansakunnan tärkeimmät keinot hidastaa ilmastonmuutosta? Lähes samat asiat kuin mitä yksilöt voivat tehdä: joukkoliikenne, pikamuodin välttely, lentomatkustamisen vähentäminen ja jätteiden kierrättäminen.

Viidenneksi listalle nousee asunnon lämmityksen vaihtaminen ilmastoystävälliseen. Tämän mainitsee 24 prosenttia vastanneista.

Kyselyn perusteella vanhat ja nuoret korostavat erilaisia keinoja. Yli 65-vuotiaat miehet arvostavat asunnon lämmitykseen liittyviä ratkaisuja ja kotitalousjätteiden kierrättämistä nuoria enemmän. Vanhemmat ikäryhmät korostavat myös julkisen liikenteen ja kimppakyytien roolia.

Nuorten mielestä lihansyönnin vähentäminen ja kasvispainotteinen ravinto ovat tehokkaita tapoja torjua ilmastomuutosta — vanhat eivät ole samaa mieltä. Nuoret taas ovat oppineet luonnostaan monenlaisia ympäristön tilaa parantavia toimia vanhoja paremmin.

Kaikki ikäluokat ovat valmiita vähentämään lentomatkustamista.

teksti Petri Sallinen / kuva Scanstockphoto